Tangon Syyspihlajan alla sanoituksessa on slaavilaiselle luonteelle tyypillistä luonnon ihailua ja melankolista eli synkkämielistä, alistunutta, surullista ja alakuloista kaipausta. Ensiksi ihastellaan kauniiden pihlajanmarjojen loistoa, lopuksi kerrotaan kuinka sade kylmin kyynelein lyö tummaan ikkunaan ja siskoksi jää vain tuuli yön.

Jotakin on ikkunan äärellä odotettu, mutta ei saavu koskaan hän.

Syyspihlajan alla oli sota-ajan tangoja. Ehkä sanoituksesta lävitse tunkeva toivoton kaipaus heijasteli sen ajan tuntoja.

Punaiset lehdet on myös tango, jossa surumielinen, syksyn tuoma kaipaus ja yksinäisyys tunkee suoraan lävitse.  Kyseinen tango tuli nuoremmallekin kansanosalle tutuksi Putous-hahmo Aina-Inkeri Ankeisen ansiosta.

Punaiset lehdet vaahterasta maahan leijaa, suvi on mennyt, iloni raukenee. Punaiset lehdet tuulesta kuiskaa hiljaa. Pois on nyt päivä, syksykö soittelee?.......yksin kun kuljen, polkuani peittelee.”

Punaiset lehdet-tangon teki tunnetuksi 50-luvulla, kukas muu kuin Virran Ola. Heti sotavuosien jälkeen 1945 kyseisen tangon levytti A. Aimo ja Sointu-orkesteri.

 

Katsoin tässä Ylen arkistosta Iskelmä-Suomi ohjelman. Tangolaulajista ja tangolaulajista kertovan jakson. En ollut aiemmin ajatellut sitä valtavaa merkitystä mitä tangolla tanssilajina suomalaiselle tanssilavakulttuurille on ollut. Merkitys on ollut todella suuri.

Jo ennen sotia elettyjen vuosikymmenien aikana Suomeen rantautunut argentiinalainen tango nousi suomalaistuneena kaiken kansan tietoisuuteen sellaisten herrojen kuin Toivo Kärjen, Olavi Virran ja Syyspihlajan Alla-tangon levylle  1942 laulaneen Henry Theelin ansiosta. Olan ura jatkui nousukiidossa 1950-luvulla. Eila Pienimäki, Metro-Tytöt, Veikko Tuomi ja Juha Eirto veivät Olan kanssa suomalaiset seuraavalle vuosikymmenelle.  Vuosikymmenelle, jonka alussa tehtiin historiaa. Taisto Tammi lauloi kautta aikain ensimmäisenä romaanina levylle. Tangoja tietenkin.

Alitajuntaani ovat radiossa usein 60-luvulla soitetut ja erityisesti Lauantai-illan toivotuissa levyissä tutuiksi tulleet tangot jääneet soimaan ja mieleen tangojen säveltäjät sekä esittäjät.

 Unto Mononen, Reijo Taipale, Eino Grön ja Esko Rahkonen.  Tangoperinnettä ovat jatkaneet muun muassa kaikkea muuta kuin tangolaulajan näköinen Topi Sorsakoski ja viimeisen päälle tangolaulajan oloinen Leif Lindeman sekä Arja Koriseva.

Arja on tangokuningatar, yhdessä Eija Kantolan ja Saija Tuupasen kanssa tangokuningattarista suosituimpia.

Tangon vuosikymmeniä kestäneelle menestykselle televisio-ohjelmassa oli löydetty syy. Se, että suomalaisilla miehillä ja naisilla on välimatkaa toisiinsa vähintään metri. Tangoa tanssittaessa muutama sentti ja loppuillasta ei sitäkään. Ilman syytöksiä ja epäilyjä ahdistelusta tai asiattomasta lähentelystä. Lyhyesti sanoen tango on vuosikymmenien aikana luonut mahdollisuuden naisen ja miehen väliseen tilapäiseen läheisyyteen. Jospa toisilleen täysin tuntemattomien. Yksi syy siihen, miksi tanssilavat täyttyivät sotien jälkeisinä vuosikymmeninä ja miksi tanssipaikkoja rakennettiin. Suurten ikäluokkien varttuessa. Esimerkkeinä olkoon Naapurinvaara ja Karanka.

Tangon taikaa meillä Napiksella kuullaan 30. syyskuuta kesäkauden päättäjäisissä. Silloin esiintymässä on kuningas ja kaksi kuningatarta. Pisimpään vallassa ollut tangokuningatar Piritta Niemenmaa sekä tuoreet tangokuninkaalliset Charlotta Saari ja Pasi Flodström. On jännä nähdä, millainen lavakarisma on näillä nuorilla tangon taitajilla.

Piritta oli viimeinen ennen koronaa valittu kuningatar. Sitten tuli taukoa tunnetuista syistä. Yleisömäärissä ei ennen koronaa olleisiin lukuihin ole päästy. Päästäneenkö koskaan. Parempaan päin kuitenkin mennään.

Yksi ennen koronaa olleista joukkotilaisuuksista olivat näin syksyllä maaseutu- ja metsäväen iltamat.  Tilaisuus elvytettiin viime vuonna. Idea ei ollut minun, vaan Antti Kelan, joka Sotkamossa tunnetaan nimellä ”Muu Henkilö.” Liikanimen antoi eräs johtava virkaimmeinen kertoessaan kulttuuritilaisuuden kutsuvierasjoukolle Veikko Huovisen talon omistavan nykyisin muun henkilön.

Sotkamon Metsänhoitoyhdistyksellä ja toiminnanjohtaja Mika Korhosella on ollut tärkeä rooli tilaisuuden järjestelyissä ja erityisesti sponsoreiden hankinnassa. Iltamat ovat samalla oikein hyvä esimerkki yhdistysten yhteistyöstä, siis Sotkamon Nuorisoseuran ja metsänhoitoyhdistysten.

Viime vuonna yleisömäärässä päästiin lähelle tuhatta. Ehkä tänä vuonna tuo maaginen raja ylitetään.  Iltamiin 14.10 kuljettavat onnikat väkeä eri puolilta Kainuuta, aikataulut ja ilmoittautumisohjeet löytyvät meidän Facebook-sivuilta, nettisivuilta sekä viikolla 40 Kainuun Sanomissa ja paikallislehdissä julkaistavista ilmoituksista.

Tapahtuman nimestä huolimatta iltamiin ovat kaikki tervetulleita huolimatta siitä, omistaako maata tai metsää. Ei tarvitse olla multaa kynsien alla tai edes tikkuja kämmenissä.

 

 

Pertti Granqvist

 

 

 

 

 

 

 

 

Miestenvessassa Naapurinvaaralla kuultua:

”Kolme vaihtopaitaa otin mukaan. Nyt on viimeinenkin tanssittu märäksi.”

Syynä vuodenajankohtaan kesäisen lämmin sää ja illan orkesterien, Neitosten ja Jyrki Nurmisen Sävelen soittama reipas tanssimusiikki.

Jo alkuillasta piti laittaa ovia auki, ettei sisällä lämpötila nouse trooppisiin lukemiin.

Erityisesti Neitoset ovat erikoistuneet humppamusiikkiin ja nopeisiin foxeihin. Erityisesti pidin ”Sulamit”-kappaleen tulkinnasta ja kuultiin myös Kainuu-Twist, jonka tulkitsi Hyrynsalmen tyttö Stiina-Emilia Kemppainen.

Yleisö kiitteli illan aikana ja pois lähtiessään molempia orkestereita kysellen, milloin he esiintyvät seuraavan kerran Naapurinvaaralla.

Ensi vuonna Jyrki Nurminen &Sävel esiintyy pääsiäisenä tanssikarnevaaleilla ja Neitoset toukokuussa kevättansseissa.

 

Sävel-orkesteri on ottanut käyttöönsä infotaulun, jossa esitellään orkesterin soittajat, seuraavat kappaleet ja menneet sekä tulossa olevat keikat. Ja niitä keikkoja riittää. Sinänsä ei mikään ihme. Jyrki Nurminen &Sävel on nousussa ja tällä menolla yksi kysytyimpiä orkestereita tanssipaikoille esiintymään.

Yleisömäärä syyskuun tansseissa on ollut lähes vakio. Lauantaina yleisöä oli 441, jonkin verran enemmän kuin edellisissä tansseissa ja muutama vähemmän kuin kaksi viikkoa aiemmin.

Valituksia on kuulunut sekä Vuokatista että Kajaanin suunnasta siitä, ettei linja-autokuljetuksista ole tietoa. En nyt ihmisiä tyhmänä pidä, mutta aikana, jolloin lähes jokaisella on taskussaan älypuhelin, tietoa kyllä löytyisi.

Sen lisäksi, että kuljetuksista ilmoitetaan lehdissä ja Vuokatin alueella on aikatauluja siellä sun täällä.

 

Teksti, kuvat ja myöhemmin julkaistava video

Pertti Granqvist

 


Kuva: Miika Kinnunen 2023

Tangokuningatar 2019 Pirita Niemenmaa

Pirita on lapsesta saakka laulanut tangoja. Pirita kertoo tämän suuren tangorakkauden tulleen hänen äitinsä kautta. 

Keikkailun Pirita Niemenmaa aloitti jo vuonna 2004 Asko Järvelän solistina. Tämän jälkeen hän on osallistunut Tangomarkkinoiden lisäksi useisiin laulukilpailuihin hyvällä menestyksellä. 

Pirita valittiin Tangokuningattareksi vuonna 2019.

Pirita Niemenmaa julkaisi tammikuussa 2020 ensimmäisen singlensä tangokuningattarena: ”Rion tähti”. 

Piritan levy Miten kaikesta kiittäisin, ilmestyi syyskuussa 2021. Levyllä on myös duetto nimeltään, Jos lähdet yhdessä Jaska Mäkysen kanssa.

Pirita esiintyi Napiksella edellisen kerran viime syyskuussa. Tunnelmia voi katsoa täältä


Kuva: Mira Tiinanen Photography

Tangokuningatar 2023 Charlotta Saari

Charlotta on kotoisin Lapualta, ja intohimo tangoon, iskelmämusiikkiin ja esiintymiseen elää vahvana. Omien sanojensa mukaan Charlotta on laulanut koko ikänsä. Hän on esiintynyt 7 – vuotiaasta lähtien monenlaisissa tilaisuuksissa.

Charlotta on Tangonuori vuodelta 2016, ja hän on voittanut myös Loistava Laulaja 2023 -kisan naisten sarjan.

Charlotta on ollut mukan The Voice of Kids – ohjelmassa.

2019 Charlotta ylsi Kiuruveden Iskelmäviikolla finaaliin.

Charlotta listaa vahvuuksikseen esiintymisessä yleisön huomioimisen, valovoimaisuuden, rentouden, monipuolisuuden sekä tulkinnan.

Tangokuningas 2023 Pasi Flodström

Kanttorina työskentelevä Pasi osallistui tänä vuonna ensimmäistä kertaa Tangomarkkinoille. Mukaan lähteminen on ollut Pasin pitkäaikainen haave, joka oli nyt aika toteuttaa.

Pasi voitti tänä vuonna Loistava Laulaja 2023 – kisan miesten sarjan.

2019 Pasi ylsi Charlotan tavoin Kiuruveden Iskelmäviikon finaaliin.

Pasi aloitti pianonsoiton 9-vuotiaana. Myöhemmin mukaan tulivat laulu ja urut. Hän valmistui keväällä 2021 Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi. Keväällä 2021 Pasi suoritti laulun A-tutkinnon. 

Keväällä 2017 kuningas teki oopperadebyyttinsä Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksen toteuttamassa Benjamin Brittenin A Midsummer Night ́s Dream-oopperassa.

Vahvuuksikseen Pasi listaa ehdottomasti monipuolisuuden ja positiivisuuden.

Hallitsevat tangokuninkaalliset vierailevat Napiksella ensimmäisen kerran.

Kuninkaallisia säestää Helmi.

Seuraava keikka 3.10 Vaasassa.