Ploki:

 

Tanssilavan luona

Juhlavuosi päättymässä – miksi ei järjestetä tansseja jouluna?

 

Tämä ”ploki” on ensimmäinen Tanssilavan luona-sarjan kirjoitus.

Julkaisemme ”plokeja” www.napis.fi-sivulla ja Facebookissa säännöllisesti epäsäännöllisin väliajoin.

 

Naapurinvaaran Huvikeskuksen juhlavuotta on tätä kirjoitettaessa vajaat puolitoista viikkoa jäljellä.

Huvikeskus rakennettiin nykyiselle paikalleen ja nykyiseen muotoonkin pohjapiirustuksen osalta vuonna 1959.

Tuolloin paikkaa ryhdyttiin kutsumaan nimenomaan Naapurinvaaran Huvikeskuksen nimellä.

Naapurinvaaran nettisivuilla aiheesta tarkemmin kohdassa Historia/Tapahtumia ja tarinoita.

Juhlavuoden aikana järjestimme useita erikoistapahtumia. Oli lastenkonsertti pääsiäisenä, vapunaaton tanssit argentiinalaisen tanssin taitajineen Venäjältä, juhlatanssit ja Iloinen isänpäivän tapahtuma. Pöljyilemässä isänpäivänä kävivät Eero Schroderus ja Karppisen Renne.  Unohtamatta Metsäiltamia sekä Joulumessuja.

 

***

 

Vuoden ehdoton kohokohta koettiin perjantaina 7. kesäkuuta.

Ville Valo ja Agents houkuttelivat paikalle 2 200-päisen yleisön.  Enemmänkin olisi lippuja mennyt, mutta emme myyneet.

Ennakkomyynnin katkaiseminen tuossa 2 200:n kohdalla oli ainoa oikea ratkaisu. Päätöstä tehtäessä emme tienneet kyseiselle päivälle osuvan alkukesän helteisimmän sään.

Mainittakoon, ettei viranomaisten määräykset olleet todellakaan syynä rajoitukseen. Ulkoalueiden käytössä ollessa voimme myydä ainakin 2 500 lippua.

Tilaisuus vietiin hyvin läpi. Muutama valitus tuli ja sellaisethan kuuluvat pelin henkeen.

Legendaarinen hevosmies Kaarlo Partanen on sanonut kaikkien tekevän virheitä. Jatkaen vain tyhmien tekevän samat virheet kaksi kertaa tai useammin.

Edellisen vuoden Juha Tapion esiintymisen jälkeen tehtiin päätös Bajamajojen hankkimisesta kaikkiin tilaisuuksiin, mihin odotetaan tavallista enemmän yleisöä.

Sekin oli oikea päätös.

Sunnuntaina 9. kesäkuuta saimme lukea iltapäivälehtien nettisivuilta kuinka meidän päivää seuraavana päivänä 8. kesäkuuta Syvälahdella Ville Valon esiintyessä kaikki oli mennyt päin hevosen hännänalusta.

Siellä oli myytyjen lippujen määrästä päättänyt ohjelmatoimisto. Ei tanssienjärjestäjä. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan käytettävissä olleet tilat eivät riittäneet sille yleisömäärälle, mille myytiin lippuja. Hellettä oli vielä enemmän kuin meillä.

Aiheesta oli iso juttu iltapäivälehtien lisäksi Keski-Suomalaisessa. Paperiversioissakin.

Odotimme iltapäivälehtien soittoa. Maanantaina, tiistaina, vielä keskiviikkonakin.  Soittoa ei tullut.

Hävettää toimittajakollegoiden puolesta. Ehkä Naapurinvaara täällä jossain ”vitun Varpaisjärven takana” ei kiinnostanut. Olipa sitten esiintymässä Ville Valo tai Celine Dion.

 

***

 

Sotkamon Nuorisoseura on ajanlaskun kääntyessä vuoden 2020 puolelle pisimpään Naapurinvaaralla tansseja järjestänyt yhteisö.

SKP:n Kainuun piiri vastasi tanssien järjestämisestä laskutavasta riippuen 26-28 vuotta.  Ensi syksynä olemme vastanneet tanssipaikan toiminnasta jo 29 vuoden ajan.

Koko 60 vuoden aikana tanssilavat ja tanssilavakulttuuri ovat kokeneet nousuja ja laskuja.

Valitettavasti eniten laskuja.  Armaasta isänmaastamme löytyy enemmän toimintansa lopettaneita tanssilavoja ja seurantaloja kuin toiminnassa olevia.

Kainuun väkiluku oli noin 100 000 kun Naapurinvaaran tanssilavaa rakennettiin. Sotkamossa asui noin 15 500 henkilöä.

Tällä hetkellä Kainuun väkiluku on painumassa alle 70 000:n Sotkamon väkiluku seilaa 10 000 – 10 500:n välillä.

Prosentuaalisesti Kainuun väkiluku on laskenut 60 vuoden aikana 30 prosenttia, Sotkamon yli 30 prosenttia.

 

***

Joulunpyhien ja uudenvuoden sekä loppiaisenkin aikana väkiluku Sotkamossa on 20 000 matkailijoiden ansiosta.

Niinpä lauantaina soitti Vuokattiin lomailemaan tulleen seurueen edustaja. Kirkasääninen nainen halusi tietää, että onko kyseisenä päivänä tansseja.

Sekä, onko tansseja joulunpyhien väliyönä, Tapanina, seuraavana viikonloppuna ja vielä loppiaisena.

Hyvä kysymys. Todella hyvä.  Sekä myös ajankohtainen.

 

***

Kerroin hänelle, ettei ole.

Syitä on useita.

Kaikista rauhattomimmat tanssit olivat kerran 1990-luvulla eräät väliyön humpat joulunpyhinä. Jengi oli vetänyt viinaa jo usean vuorokauden ajan. 

Pariskunnat tappelivat keskenään ja melkoisen heikolla hapella olevaa asiakasta kuskasivat pirssit meille. Loppuillasta puupenkkitaksi meiltä poispäin.  Tuosta illasta jäi muistoksi uusi tanssilaji: Lettijenkka.

Lettijenkassa mies kiskoo sekä retuuttaa naista hiuksista lausuen sanoja, joita ei tässä viitsi toistaa.

Sääriski on kuitenkin yksi suurimmista syistä. Nyt vaikuttaisi olevan hyvät säät tulossa.

Yhtä hyvin voi olla kova pakkanen ja pureva pohjoistuuli. Tai helvetillinen lumimyrsky. Kun lunta on tullut jo useita tunteja vaakasuoraan, eikä ulko-oveakaan Kainuun vaaramaisemien kylillä saada sisäpuolelta kinoksen takia auki, niin menkääpä esittämään akalle tansseihin lähtöä. Sekä sitä, että akka voisi olla kuskina.

Lämmitys- ja lumityökustannukset ja hiekoitus muodostavat melkoisen kustannuserän.

Tärkeintä on kuitenkin meidän talkoolaisten jaksaminen.

Lähes 40 tilaisuutta vuodessa. Siksi pidämme kolmen kuukauden tauon ja suunnittelemme uusia kuvioita ensi kaudeksi.  Entisten lisäksi.

 

 

Pertti Granqvist

Kirjoittaja on Sotkamon nuorisoseuran hallituksen sekä markkinointi- ja ohjelmistotiimin jäsen.

Kirjoittaja työskentelee SLP-Mediassa uutistoimittajana.


Juhlatansseissa liikennöi kuvan museolinja-auto. Melkein yhtä vanha kuin tanssipaikkakin. "Kutterikaania" on vuodelta 1960.

Taas me sen Naapurinvaaralla teimme. Järjestimme Joulumessut. Myyjiä oli 57, yleisöä tungokseen saakka ja vähän enemmänkin.

Aamupäivällä puoli yhdentoista ja kahdentoista välillä autoja tuli jokaisesta ilmansuunnasta kuin aikoinaan erään vähemmistökansalaisuuden edustajia Mikkelin iltaraveihin.

Tuli kiire aurata lisää pysäköintitilaa. Se tehtiin ja tulppaa ei syntynyt. No, oli hetken aikaa Naapurinvaarantiellä jono kuin joskus juhannusaattoina ennen vanhaan.

Kymmenien talkoolaisten työpanos ja satoja työtunteja siihen taas tarvittiin, jotka ”Mökkänänkopistelijan” johdolla suojasivat lattiat, kantoivat pöydät ja tuolit, suunnittelivat, toteuttivat, etsivät yhteistyökumppaneita ja niin edelleen. Sekä tietenkin purkivat ja siivosivat paikat tapahtuman jälkeen.

Sitaateissa oleva nimi on sisäpiirin huumoria, johon huumorin lajiin törmäätte myöhemminkin. Kyseinen henkilö on joulumyyjäisten vastaava. Kokenut sellainen.

Hänen ja koko Naapurinvaaran väen valtavalla rutiinilla vietiin läpi paikallisella mittakaavalla mitattuna todellinen suurtapahtuma.

Tarjottiin samalla mahdollisuus muun muassa Jymyn C-pojille tehdä tiliä makkaranmyynnillä. No, jos asia kohdalleen kerrotaan, olivat he ainoita joita tällainen mahdollisuus kiinnosti. Kaverikoirat olivat tietysti paikalla unohtamatta liikenteenohjauksen maskottina tunnettua toverikoiraa. Ihan kohtalainen lintukoirakin, joka talkooväen keskuudessa tunnetaan erään tapahtuman seurauksena myös ilolintukoirana.

Ja olihan siellä paikalliset keskustalaiset ja muitakin yhdistyksiä menossa mukana.

Uusi yhteistyökumppani löytyi Suomussalmelta. Olavi Pölläsen Korpiporo toi kaksi ajoporoa paikalle kohtuullista korvausta vastaan. Kohtuullisen korvauksen maksoi Nuorisoseura ja sehän tarkoitti sitä, että ajelu oli ilmainen yleisölle.

Porojen piti välillä tankata jäkälää ja poroisäntä harmittelikin, ettei hoksannut tuoda kolmatta poroa. paikalle. Ensi vuonna sitten.

Olipa tietysti joulupukkikin. Eihän tämä muuten olisi ollut jouluinen tapahtuma ollenkaan.

Vaikka liikennettä oli paljon, niin ilman isompia haavereita selvittiin.

Talkooväen rutiinista, osaamisesta ja työhaluista kertoo jotain se, tieto että kello 17.00 aikaan paikat olivat siivottu ja laitettu jo osittain seuraavaa tilaisuutta varten.

Tilaisuus oli viimeinen julkinen sellainen juhlavuoden aikana. Tästä tilasuudesta kuten koko vuodesta kokonaisuudessa jäi hyvä mieli.

 

Asiakkaille, yhteistyökumppaneille, talkooväelle ja kaikelle kansalle oikein hyvää joulua, uutta vuotta sekä loppiaista!

Tanssien merkeissä tavataan 7. maaliskuuta 2020.

 

PS: Jos haluat kuulua ensi vuonna tähän meidän osaavaan, yhteisölliseen ja ennen kaikkea hauskaan talkooporukkaan, laita ylös päivämäärä 23.2.2020. Silloin pidämme perinteisen pestuutilaisuuden Naapurinvaaralla.


Poroajelu, ilmainen sellainen oli messujen uusin vetonaula.


Kuin myös joulupukkikin. Joulupukki on ollut ennenkin, mutta markkina-arvo säilyy.


Pukki Korpiporon poroisäntä Olavi Pölläsen juttusilla.


Sali oli täynnä väkeä useiden tuntien ajan.


Minna Korhonen ja kaverikoira. Taustalla makkaranmyyntipiste.


Kuva puolenpäivän aikaan otettu. Jonoa on vielä Naapurinvaarantielle saakka.

 

 

 

Puolen viikon lumisateiden myötä maisema oli saanut jälleen runsaan lumipeitteen entisen lisäksi. Aamupäivällä osa talkoolaisista kävi avaamassa kulkuväylät lumesta, jotta illan tansseihin oli esteetön pääsy. Toki suurimmat alueet puhdistettiin konevoimaa hyödyntäen. Useasti kuuluu kysymyksiä siitä, miksi talvisyömmellä ei tansseja pidetä, niin pihan lumihuoltotyöt sekä lämmitys tuovat omat haasteensa tähän.

Kuten kaikkiin kauden tansseihin, myös näihin viimeisiin, yleisö saapui paikalle hyvissä ajoin.

Perinteiseen tapaan kauden päätöstansseissa oli alkuillasta tarjolla glögiä ja pipareita.

Nina Åkerman ManTra – yhtyeensä kanssa oli illan toinen esiintyjä. Nina kävi tänä vuonna Napiksella kahdesti. Ohjelmisto oli sekoitus eri tanssilajeja mm. tangoa, rumbaa, sambaa ja hidasta valssia. Omaa tuotantoa edustivat mm. kappaleet Jos en elä tänään ja Kissanainen.

Pekkaniskan pojat eli tanssikansan kesken PNP sai myös kaksi keikkaa tälle vuodelle Napikselle. Tuttu tavaramerkki eli valotaulu näytti jälleen mitä lajia on seuraavaksi tulossa. Ohjelmistoa oli huhtikuun jälkeen muutettu entistä tanssittavampaan suuntaan. Tarjolla oli kattaus vaaleanpunaisesta pantterista lentävään kalakukkoon.

Kauden 2019 tanssit on tanssittu. Kiitos kaikille asiakkaille, esiintyjille ja yhteistyökumppaneille kuluneesta vuodesta. Tanssikausi alkaa jälleen maaliskuussa.

Yksi yleisötilaisuus on vielä tälle vuodelle eli joulumessut 6.12. Ovet ovat avoinna tuttuun tapaan 10-15.


Pekkaniskan Pojat tanssittavat taatulla tyylillä vuodesta toiseen.


Niina Åkerman tulkitsi tanssimusiikkia laidasta laitaan.


Lunta on jo paljon vuoden ajankohtaan nähden. Ennen tansseja tehtiin lumitöitä sekä käsin että koneella.