Ploki:
Tanssilavan luona
Juhlavuosi päättymässä – miksi ei järjestetä tansseja jouluna?
Tämä ”ploki” on ensimmäinen Tanssilavan luona-sarjan kirjoitus.
Julkaisemme ”plokeja” www.napis.fi-sivulla ja Facebookissa säännöllisesti epäsäännöllisin väliajoin.
Naapurinvaaran Huvikeskuksen juhlavuotta on tätä kirjoitettaessa vajaat puolitoista viikkoa jäljellä.
Huvikeskus rakennettiin nykyiselle paikalleen ja nykyiseen muotoonkin pohjapiirustuksen osalta vuonna 1959.
Tuolloin paikkaa ryhdyttiin kutsumaan nimenomaan Naapurinvaaran Huvikeskuksen nimellä.
Naapurinvaaran nettisivuilla aiheesta tarkemmin kohdassa Historia/Tapahtumia ja tarinoita.
Juhlavuoden aikana järjestimme useita erikoistapahtumia. Oli lastenkonsertti pääsiäisenä, vapunaaton tanssit argentiinalaisen tanssin taitajineen Venäjältä, juhlatanssit ja Iloinen isänpäivän tapahtuma. Pöljyilemässä isänpäivänä kävivät Eero Schroderus ja Karppisen Renne. Unohtamatta Metsäiltamia sekä Joulumessuja.
***
Vuoden ehdoton kohokohta koettiin perjantaina 7. kesäkuuta.
Ville Valo ja Agents houkuttelivat paikalle 2 200-päisen yleisön. Enemmänkin olisi lippuja mennyt, mutta emme myyneet.
Ennakkomyynnin katkaiseminen tuossa 2 200:n kohdalla oli ainoa oikea ratkaisu. Päätöstä tehtäessä emme tienneet kyseiselle päivälle osuvan alkukesän helteisimmän sään.
Mainittakoon, ettei viranomaisten määräykset olleet todellakaan syynä rajoitukseen. Ulkoalueiden käytössä ollessa voimme myydä ainakin 2 500 lippua.
Tilaisuus vietiin hyvin läpi. Muutama valitus tuli ja sellaisethan kuuluvat pelin henkeen.
Legendaarinen hevosmies Kaarlo Partanen on sanonut kaikkien tekevän virheitä. Jatkaen vain tyhmien tekevän samat virheet kaksi kertaa tai useammin.
Edellisen vuoden Juha Tapion esiintymisen jälkeen tehtiin päätös Bajamajojen hankkimisesta kaikkiin tilaisuuksiin, mihin odotetaan tavallista enemmän yleisöä.
Sekin oli oikea päätös.
Sunnuntaina 9. kesäkuuta saimme lukea iltapäivälehtien nettisivuilta kuinka meidän päivää seuraavana päivänä 8. kesäkuuta Syvälahdella Ville Valon esiintyessä kaikki oli mennyt päin hevosen hännänalusta.
Siellä oli myytyjen lippujen määrästä päättänyt ohjelmatoimisto. Ei tanssienjärjestäjä. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan käytettävissä olleet tilat eivät riittäneet sille yleisömäärälle, mille myytiin lippuja. Hellettä oli vielä enemmän kuin meillä.
Aiheesta oli iso juttu iltapäivälehtien lisäksi Keski-Suomalaisessa. Paperiversioissakin.
Odotimme iltapäivälehtien soittoa. Maanantaina, tiistaina, vielä keskiviikkonakin. Soittoa ei tullut.
Hävettää toimittajakollegoiden puolesta. Ehkä Naapurinvaara täällä jossain ”vitun Varpaisjärven takana” ei kiinnostanut. Olipa sitten esiintymässä Ville Valo tai Celine Dion.
***
Sotkamon Nuorisoseura on ajanlaskun kääntyessä vuoden 2020 puolelle pisimpään Naapurinvaaralla tansseja järjestänyt yhteisö.
SKP:n Kainuun piiri vastasi tanssien järjestämisestä laskutavasta riippuen 26-28 vuotta. Ensi syksynä olemme vastanneet tanssipaikan toiminnasta jo 29 vuoden ajan.
Koko 60 vuoden aikana tanssilavat ja tanssilavakulttuuri ovat kokeneet nousuja ja laskuja.
Valitettavasti eniten laskuja. Armaasta isänmaastamme löytyy enemmän toimintansa lopettaneita tanssilavoja ja seurantaloja kuin toiminnassa olevia.
Kainuun väkiluku oli noin 100 000 kun Naapurinvaaran tanssilavaa rakennettiin. Sotkamossa asui noin 15 500 henkilöä.
Tällä hetkellä Kainuun väkiluku on painumassa alle 70 000:n Sotkamon väkiluku seilaa 10 000 – 10 500:n välillä.
Prosentuaalisesti Kainuun väkiluku on laskenut 60 vuoden aikana 30 prosenttia, Sotkamon yli 30 prosenttia.
***
Joulunpyhien ja uudenvuoden sekä loppiaisenkin aikana väkiluku Sotkamossa on 20 000 matkailijoiden ansiosta.
Niinpä lauantaina soitti Vuokattiin lomailemaan tulleen seurueen edustaja. Kirkasääninen nainen halusi tietää, että onko kyseisenä päivänä tansseja.
Sekä, onko tansseja joulunpyhien väliyönä, Tapanina, seuraavana viikonloppuna ja vielä loppiaisena.
Hyvä kysymys. Todella hyvä. Sekä myös ajankohtainen.
***
Kerroin hänelle, ettei ole.
Syitä on useita.
Kaikista rauhattomimmat tanssit olivat kerran 1990-luvulla eräät väliyön humpat joulunpyhinä. Jengi oli vetänyt viinaa jo usean vuorokauden ajan.
Pariskunnat tappelivat keskenään ja melkoisen heikolla hapella olevaa asiakasta kuskasivat pirssit meille. Loppuillasta puupenkkitaksi meiltä poispäin. Tuosta illasta jäi muistoksi uusi tanssilaji: Lettijenkka.
Lettijenkassa mies kiskoo sekä retuuttaa naista hiuksista lausuen sanoja, joita ei tässä viitsi toistaa.
Sääriski on kuitenkin yksi suurimmista syistä. Nyt vaikuttaisi olevan hyvät säät tulossa.
Yhtä hyvin voi olla kova pakkanen ja pureva pohjoistuuli. Tai helvetillinen lumimyrsky. Kun lunta on tullut jo useita tunteja vaakasuoraan, eikä ulko-oveakaan Kainuun vaaramaisemien kylillä saada sisäpuolelta kinoksen takia auki, niin menkääpä esittämään akalle tansseihin lähtöä. Sekä sitä, että akka voisi olla kuskina.
Lämmitys- ja lumityökustannukset ja hiekoitus muodostavat melkoisen kustannuserän.
Tärkeintä on kuitenkin meidän talkoolaisten jaksaminen.
Lähes 40 tilaisuutta vuodessa. Siksi pidämme kolmen kuukauden tauon ja suunnittelemme uusia kuvioita ensi kaudeksi. Entisten lisäksi.
Pertti Granqvist
Kirjoittaja on Sotkamon nuorisoseuran hallituksen sekä markkinointi- ja ohjelmistotiimin jäsen.
Kirjoittaja työskentelee SLP-Mediassa uutistoimittajana.
Juhlatansseissa liikennöi kuvan museolinja-auto. Melkein yhtä vanha kuin tanssipaikkakin. "Kutterikaania" on vuodelta 1960.