Tuhannen taalan paikka Kainuun maaseudun uudelleen asuttamiseen.
Kainuulaista maaseutua odottaa loistava tulevaisuus, jos laajakaistahanke toteutetaan.
Kainuun Liitto on asettanut tavoitteekseen kaikkien kainuulaisten kotitalouksien saamisen laajakaistan piiriin vuoden 2025 loppuun mennessä.
Oikea homma.
Kyseessä on Kainuun perukoiden 1960-luvulla tapahtuneeseen sähköistämiseen verrattava juttu.
Edellisellä kerralla Kainuun perukoiden laajakaistoittaminen valui reisille huonon ennakkosuunnittelun takia.
Piirrettiin runkolinjat. Olisi pitänyt selvittää liittymisestä kiinnostuneiden talouksien määrä ja vedellä runkolinjat sen mukaan. Näinhän toimittiin aikoinaan sähkölinjojen kanssa.
Yhdessä erikoisen hinnoittelun takia saattoi samalla aukealla olevien talouksien laajakaistaliittymien hinnoissa olla suuret erot.
Toiseen taloon liittymä maksoi 1230 euroa ja toiseen 5 000 euroa. Riippuen talon ulkoseinän sijainnista runkolinjasta metreissä mitattuna.
Josko tässä uudessa versiossa päästäisiin tasahinnoitteluun. Tai on päästävä. Muuten ei hyvä heilu.
Tavoitteena oli yli 60 prosentin kattavuus. Tällä hetkellä Kainuun kotitalouksista kiinteän verkon
piirissä on 32 prosenttia kotitalouksista. Koko maassa prosentit ovat 35.
Jospa hankkeeseen saataisiin valtion tai EU-rahaa. Toki käyttäjienkin on maksettava osuutensa liittymisestä.
Kaikille langattomista verkoista peräsuoli pitkällä huutaville kerrottakoon, etteivät ne langattomat verkot riitä ammattimaisessa käytössä.
Mutta liittyminen saa maksaa aina saman verran, kiinteistön sijainnista huolimatta.
Oma juttunsa sekin, että pitääkö jokaiseen perukkaan kaapeli vetää. Jos osoitteena on Helvetinjeerantie 999, niin onko järkevää yhteys toteuttaa muulla tavoin. Toivon mukaan ennakkosuunnitteluun panostetaan nyt enemmän kuin mitä edellisellä kerralla.
Mainittakoon, että minulla on valokuituyhteys kotiini ja valokuitua pitkin tieto kulkee myös Naapurinvaaralle.
Miksi kirjoitan tästä. Siksi, että Kainuun kannalta toimivat ja edulliset yhteydet ovat todella tärkeitä. Erityisesti Kainuun maaseudun kannalta. Etätyöbuumi huomioiden. Nyt on tuhannen taalan paikka kainuulaisen maaseudun uudelleen asuttamiseen.
Somessa hanketta on räkytetty oikein olan takaa perikainuulaiseen tapaan. Asiaan on sotkettu puoluepolitiikka ja henkilökohtaiset kaunat ja jopa päättäjien ulkonäkökin. Siis nämä ovat yleisimmät järkevien hankkeiden estäjät Kainuussa.
Siinä käy helposti niin, että ei nähdä kokonaisvaikutuksia Kainuussa asuville ihmisille, tänne muuttoa harkitseville ja yleensä seutukunnan kehitykselle.
Kuvassa vedetään aikoinaan valokuitua Paakin Alatalontiellä.
Tulevaisuuden näkymä maaseudulla. Valokuitu on vedetty karjan hakamaan viereen.
Kuten keskustelussa Sotkamon kopinlyöntipyhäkön rakentamisen rahoituksestakin. Onhan se helvetin iso raha, mikä siihen laitetaan. Kysyn vain, että mikä olisi vaihtoehto. Kokonaisuuden kannalta ja ex-kunnanjohtaja Kauppista lainaten isossa kuvassa ei muita vaihtoehtoja ole.
Kunnanvaltuusto teki siis täyin oikean päätöksen Sotkamossa.
Koronapandemian aikana on Suomessa jäänyt ja jää yli 8 200 musiikkiin liittyvää tilaisuutta järjestämättä. Se on iso lovi taiteilijoiden, järjestäjien ja oheistoimijoiden tilipussiin. Alan uudelleen nostaminen entiseen loistoonsa vaatii tosiaan sitä yhteiskunnan tukea, josta edellisessä plokissa kirjoitin. Painottaen tuen tasapuolista jakamista.
Sunnuntaille Sotkamossa järjestettäväksi suunniteltu Mieslaulajien ja Arja Korisevan joulukonsertti olkoon esimerkkinä järjestämättä jääneistä tilaisuuksista.
Vaikutuksia on yllättäville aloille. Otetaan nyt esimerkiksi taksi- ja linja-autoliikenne. Uutisissa painotetaan milloin mitäkin alaa, mutta kokonaisuus unohtuu tässäkin.
Nyt kerrottakoon Sotkamon nuorisoseuran saaneen ministeriöltä kymppitonnin. Parempi sekin kuin ei mitään.
Tanssipaikat ovat uutisissa ja keskustelun aluissa olleet nobodeja, ei mitään, eikä ketään. Onko kyse toimittajien ammattitaidottomuudesta vai tietoisesta valinnasta.
Vai onko niin, ettei meillä ole tunnettuja puolestapuhujia. Tuli mieleen katsoessani televisiosta, kuinka Kalervo Kummola vaati yhteiskunnalta lisää rahaa jääkiekkoseuroille. Kertoen Keski-Euroopan maissa tukea maksettavan enemmän kuin Suomessa.
Eipä sitten muuta kuin maski naamalle ja irvistellään omissa pirteissään.
Joulun aikana kirjoittelen talvella toimineista tanssipaikoista.
Pertti Granqvist
Sotkamon Nuorisoseura ry:n hallituksen jäsen,
ohjelmisto- ja markkinointitiimin jäsen