Napiksen talkooväki vieraili syyskesästä 2013 kaivoksella. Kaivosta esitteli meille Arto Suokas.
Edellistä plokia oli Sotkamon politiikka-palstalla ja tälläkin palstalla kommentoinut muun muassa Eki Mikkonen kertomalla Sotkamon valtuuston voimasuhteista 1950-luvun lopulla. Vasemmistoenemmistöhän silloin oli ja kunnanvaltuuston päätöksellä kiellettiin atomipommin valmistus, käyttö ja hallussapito Sotkamon kunnan alueella.
Päätöksen kumosi lääni, valtuuston toimivaltaan kuulumattomana valituksen myötä.
Viime plokissa kyse oli Prikaatin ja raviradan Sotkamoon tulon torppaavasta päätöksestä.
Minulle on kerrottu myös osan maalaisliittolaisista vastustaneen Prikaatin osalta ajatusta tuolloin.
Nämä episodit kertovat, ettei yhden puolueen ylivalta koidu koskaan kunnan hyväksi. Sotkamossa viimeisin opetus saatiin muutamia vuosia sitten.
Silloin kunnanhallituksen äänestykset päättyivät toistuvasti luvuin 6-5.
SKDL oli muuten mahtipuolue 1950-luvun lopulla Kainuussa. Kajaanin Maalaiskunnassa puolue sai vuoden 1958 eduskuntavaaleissa 56,1 prosenttia äänistä. Sotkamossa 47,1. Sotkamoa punaisempia kuntia olivat Kajaanin Maalaiskunnan lisäksi Puolanka ja Suomusalmi.
Kuhmossa ja Paltamossa kannatus oli selvästi alle 40 prosentin.
SKDLn sotkamolainen kansanedustaja Heikki Mustonen 1922-1993 esitti 1983 eduskunnassa, että valtionyhtiö Outokummun pitäisi ryhtyä hyödyntämään Kuusimäen nikkeliesiintymää. Sotkamo-lehdessä ja Kainuun Sanomissa sekä Kansan Tahdossa ollutta uutista paitsi ei Mustosen aloite aiheuttanut sen enempää sillä kertaa.
Outokumpuhan oli tuolloin huomattava ruostumattoman teräksen valmistaja ja hankkinut itselleen oikeudet Kuusimäen nikkeliesiintymään entisen Talvivaaran koulupiirin alueella. Kuusimäki oli talon nimi, talossa asui Huovisia.
Reijo Huovinen oli ajamassa dumpperia kun kaivosta rakennettiin. Olikohan Källin eli KLL:n koneita.
Olin kuvaamassa kun Kuusimäen talosta vietiin puimakone ja muita maataloustyökoneita Sumsalle Tervamäen talomuseoon. Erään aikakauden loppu ja toisen alku noin kuvaannollisesti ilmaistuna.
Kuusimäen nikkeliesiintymää oli tutkittu jo 1970-luvulla. Olen nähnyt koelouhintaa varten kaivettujen kivien ajosta kuvatun kaita filmin. Kallioperää oli myös kairattu. GTK:n töissä ollut sotkamolainen Ossi Heikkinen kertoi laittaneensa Tuhkakylän postikonttorista raskaita näytepaketteja tutkittavaksi.
Tuhkakylällä oli tuolloin kauppa, koulu, posti ja Säästöpankin sivukonttori. Konttori, joka ei saanut aikaan yhtään luottotappioita emopankista poiketen.
Oli Tuhkakylällä tanssipaikkakin, Tuhkakylän Urkki. Sekä urheiluseura Tuhkakylän Pellet. Kuten edellisissä plokeissa on kerrottu.
Nikkeliä ja muita metalleja ei liene runsain mitoin näytteissä ollut. Myöhemmin kerrottiin esiintymän olevan maailman köyhimpiä sarjassaan.
Mutta maailman köyhin nikkeliesiintymä teki Kainuusta ja Sotkamosta rikkaan sekä muutamasta Talvivaaran osakkeita ostaneesta vähän köyhemmän.
Olikohan se vuosi 2005, kun Pekka Peräksi esittäytynyt herra oli soittanut silloiselle Sotkamon kunnanjohtaja Jari Toloselle esittäen, että Sotkamon kunta kustantaisi muutaman metsäautotien auraamisen Kuusimäen ja Mustamäen seudulla. Koska alueelle oltiin avaamassa nikkelikaivosta.
Sotkamon kunta kustansi teiden auraamisen. Pekka Perä avasi nikkelikaivoksen.
Hinta-laatusuhteeltaan kyseessä oli Sotkamon kunnan toistaiseksi tuottoisin sijoitus elinkeinoelämän edistämiseksi.
Vuodesta 2008 alkaen Naapurinvaaran mäeltä on pimeällä ihailtu Talvivaaran ja sitten Terrafamen valoja. Sekä esitelty niitä valoja yleisölle.
Kuusimäestä Mustamäkeen tehtyä tietä kutsuttiin Auschwitzin tieksi ja näköalapaikkaa Kotkanpesäksi.
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen nousemassa Kotkanpesälle.
Näitä nimiä ei kerrottu kaivoksella vierailleelle Sotkamon ystävyyskaupungin Isnyn valtuuskunnan edustajille.
Auschwitzin nimen Talvivaaralle antoi vihreiden kansanedustaja Erkki Pulliainen eduskunnassa pitämässään puheessa. Kotkanpesän lienee keksinyt kaivoksen johto. Tiedottaja Nissinen kutsui itsekin ja häntä myös kutsuttiin Goebbelsiksi.
Ohittaja. Liikennettä riitti Lahnasjärventiellä kesällä 2008. Jollain oli kiirekin töihin.
Sotkamossa ja Tuhkakylän teillä oli tungosta sekä tunnelmaa 2007-2010. Lahnasjärventien ympärille rakentui suurkaivos. Vuonna 2018 vuorokaudessa kului miljoona euroa kaivoksen rakentamiseen. Hurmos henkisestä vastustamisesta sekä saarnaamisesta huolimatta. Stop Talvivaara-liike oli tuolloin voimissaan.
Vuonna 2008 kuvasin kuvat Viinamäestä - Talvivaaraan valokuvanäyttelyyn. Näyttely oli esillä Sotkamon kunnantalolla ja sitten Heiniksen Kylätalolla.
Pappis. Tämä kuva oli lähtökuvana Viinamäestä Talvivaaraan -valokuvanäyttelyssä. Kuvanottopaikka lähellä Lahnasjärventien risteystä.
Kuvat ovat raameissaan edelleen tallella.
Sponsorina toimi tahtomattaan Ikea. Verkkokauppa laittoi kaksinkertaisen määrän kehyksiä. Mutta lasku tuli vain yhdestä satsista.
Osakkeista sen verran, että Itse köyhdyin reilun tonnin verran. Sellaisen summan hupuloin Talvivaaran osakkeisiin ja emäntä myös. Se on vähemmän kuin Paula Lehtomäen perheenjäsenillä. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan summa olisi 300 000 euroa.
En ole koskaan ollut innostunut osakkeisiin sijoittamisesta. Maa- ja metsä on kiinnostanut enemmän. Valinta on osoittautunut viisaudeksi.
Pekka Perä
Mutta tekihän joku noilla Talvivaaran osakkeilla tilinkin. Kun myivät ne oikeaan aikaan. Esimerkiksi Pekka Perä. Talvivaarasta on kirjoitettu paljon kirjoja. Muun muassa Sampsa Oinaala kirjoitti kirjan Talvivaaran Vangit. Jouduin haastateltujen porukkaan ja kerroin mistä nimi Tulvavaara sai alkunsa.
Olin vuoden 2008 kuorma-autollani töissä Talvivaarassa, Soran ja Sepelin kautta. Pääsin vetämään Auschwitzin tielle punaista mattoa kaivoksella vierailleelle presidentti Tarja Haloselle. Kuusimäen Kuljusta löytyi punaista mursketta, sillä kertaa 18-millistä. Pressaa kuljettavalle autolle ei kolmevitosta tai viiskutosta tielle vedetty.
Tarja Halonen
Vaan mitähän se kansanedustaja Heikki Mustonen sanoisi, jos näkisi nykyisen meiningin.
Pitkästi yli 1 000 työpaikkaa. Valtavat aluetaloudelliset vaikutukset jo tähän mennessä ja lisää on tulossa.
Onkohan muutamien Kainuun kuntien positiivisiin väestötilastoihin mahdollisesti Terrafamella vaikutusta.
Valtiolta rahaa, eräänlaista aluetukea on tullut Terrafamen ansiosta ovista ja ikkunoista sekä rumpuputkistakin viime vuosien aikana.
Ilman karvalakkilähetystöjä. Toki yksi sellainen kävi Helsingissä, josta ohessa kuvia.
Tässä marssii Talvivaaran lähetystö Helsingin junalle. Oikealla Jukka Vetola, Jukka Kela, Teemu Matero ja Pentti Vihanto.
Mitä sanovat nyt ne tahot, jotka vaativat kaivoksen välitöntä sulkemista ministerirallin aikana 2010-luvun alkuvuosina. Ajatelkaapa, jos näiden viherhössöjen vaatimuksiin olisi suostuttu. Siis Talvivaarassa ei kaivosta olisi.
Stop Talvivaaran lähetystö marssii metsätiellä kohti Ylä-Lumijärveä. Oikealla Hannu Hyvönen.
Tilanne olisi katastrofi Kainuun aluetaloudelle. Ihmettelen vieläkin Terrafamen toimintaan kohdistettuja kielteisiä kommentteja. Joita kuulee ja saa lukea tänäkin päivänä. Pitäisi nyt jo viimeistään ymmärtää, ettei vihtasaverikon aikaan ole paluuta.
Luonnolle ei kaikki kaivostoiminnan vaikutukset myönteisiä ole olleet. Sitä ei käy kieltäminen. Yleensäkään teollisuuden vaikutukset vesistöihin eivät ole niiden tilaa parantavia.
Traaginen kuva Lumijoelta. Ensilumi ei suikaan ole satanut, vaan joki on kalkittu kipsisakka-altaan vuodon jälkeen.
Se on hinta, minkä maksamme elintasosta ja kainuulaisten mahdollisuudesta elää sekä asua kotiseudullaan. Tekopitäjässä, kuten Päätalo kirjoittaisi.
Akkukemikaalitehtaan ympäristöluvasta valittaminen on yhtä tyhmää ja tarpeetonta toimintaa kuin tämän Luonnonsuojeluyhdistys Tapiolan valitukset susien kaatoluvista. Kiusantekoa nuo valitukset ovat.
Näin minun mielestä siis.
Tätä kirjoitettaessa tuli tieto Uutelan talkkilouhoksen laajentamisesta. Louhos sijaitsee Viinakorvessa – mistähän paikka nimensä on saanut - Pirttimäestä Maanselän suuntaan Komulanlammen tien varressa. Eli maaperän rikkauksia löytyy Tuhkakylän eteläpuolelta.
Talvivaaran kaivoksen avaamista vauhditti aikoinaan nikkelin maailmanmarkkinahinta. Kun kaivosta ryhdyttiin rakentamaan, hinta oli lähes 60 000 USD tonnilta. Sijoittajat olivat haistavinaan kultakaivoksen. Vallan nopeasti hinta sitten putosi muutamaan tuhanteen euroon.
Nyt hinta on vähän yli 18 000 USD tonnilta. Hinta on ollut noususuunnassa. Vuosi sitten maaliskuussa alin lukema oli vähän yli 11 000 USD tonnilta.
Kaivoksen perustaja Pekka Perä sanoi aikanaan nikkelin menekin olevan varmistetun, jos kaikki kiinalaiset laittavat keittiöihinsä tiskipöydän.
Nyt voitaisiin sanoa Terrafamen tulevaisuuden olevan loistavan, jos joka toinen kiinalainen hankkii sähkö- tai hybridiauton.
Eikä yksistään sähköautojen akkuihin Terrafamen tuotteita tarvita. Muutenkin akkujen tarve tulee kasvamaan. Eli ajan hermolla Terrafamen kaivoksella ollaan.
Akkuteollisuuden synty on yksi suurimmista mahdollisuuksista, joita Suomelle on viime vuosikymmeninä tarjoutunut, totesi ministeri Mika Lintilä Kainuussa vieraillessaan.
”Lintilä oli maininnut Kainuussa muutenkin olevan hyvän pöhinän”. Samaa termiä käytti Olli-Pekka Nissinen kertoessaan aikoinaan Helsingissä Talvivaaran bioliuotuskasojen tilanteesta.
Mieleen on jäänyt myös yksi Perän väläyksistä eli vastaus kysymykseen altaiden pohjien pitävyydestä kun hän totesi, ettei Lahnasjärven korpialueen metsälampien pohjatkaan olleet pettäneet.
Kipsisakka-allas petti kuitenkin. Tammikuussa 2008 olin ajamassa kivituhkaa kyseisen altaan pohjalle.
Pertti Lindeman
Pekka Perä ja Pertti Lindeman ovat henkilöitä. jotka ansaitsivat muistomerkin. Pertti Lindeman, Katinkullan perustaja Vuokattiin, Pekka Perän muistomerkille sopiva paikka olisi Entisen Talvivaaran eli Pirttimäen koulun raunioiden vieressä Komulanlammen risteyksen kohdalla.
Talvivaaran entisen koulun eli Talvivaaran Lomapirtin omisti muuten aikanaan Lindemanien Jäätiön Lomakylä.
Pertti Lindeman on kertonut blogissaan saaneensa yrittäjänä olostaan vain yhden tunnustuksen. Kaimalle luovutettiin 2009 Naapurinvaaralla Jaakon Puukko. Tunnustuksen myönsi Sotkamon Nuorisoseura. Muita tunnustuksia ei kaima ole saanut.
No, valittiinhan hänet Nuorkauppakamarin äänestyksessä viisi vuotta sitten 50 aktiivisimman kainuulaisen joukkoon kuuluvaksi.
Pertti Lindeman on elävä esimerkki yrittäjistä, joilta vietiin 90-luvun alun laman pyörteissä kaikki. Törkeällä ja mielivaltaisella tavalla.
Katinkulta on vaikuttanut usean muun merkittävän matkailuinvestoinnin rakentamiseen Vuokattiin. Tanssikyydin käyttäjistäkin suurin osa nousee norralle Katinkullan pihasta. En uskaltaisi ajatellakaan Vuokattia ilman Katinkultaa.
Hylätty… Kuva kaivostyömaan portilta Lahnasjärventien varresta tammikuussa 2008.
Pertti Granqvist
Sotkamon Nuorisoseuran hallituksen jäsen ja
ohjelmisto- ja markkinointitiimin jäsen