Onko tulevaisuudessa museoautoja. Kuvassa vanha Saab ja Popeda.
Naapurinvaaralla on lähes joka kesä vierailleet Kuhmon Mobilistit sekä muut alan harrastajat hienoine autoineen, traktoreineen ja moottoripyörineen.
Viime kesänä mobilistit säväyttivät vierailemalla Dallapen 95-vuotisjuhlakeikalla 22. elokuuta. Kiitos yhteistyöstä, joka ei toivottavasti tähän pääty. Kun tästä päästään normaalin elämään kiinni, niin jatketaan samaan malliin.
Museoautot ovat lähes järkeään 50-ja 60-luvulta. Ajoilta, jolloin sekä valo että autot tulivat idästä.
Popeda tunnettiin erinomaisena taksiautona. Dodgen kopio taisi olla tämä auto, jonka nimi Suomeksi on voitto.
50-luvun lopun ja 60-luvun Moskovalainen eli Mosse ei ollut minkään kopio, mutta reppuselkämosse oli kopio sotia edeltäneen ajan Opel Kadetista.
Pobedan koneesta tehtiin Gaz-kuormurin voimanlähde lisäämällä kaksi sylinteriä.
Gazit olivat yleisiä kuormureita Naapurinvaaran Huvikeskusta 1959 rakennettaessa. Vanhat automiehet kertoivat, ettei ykkösellä Gaz kiivennyt hiekkakuorma lavalla Napiksen mäen päälle, mutta pakilla nousi.
Kuten tuolla historiassa kerrotaan, Tivoli-Heikillä oli Amerikan voorti. Isolla, kahdeksansylinterisellä bensakoneella kulkenut kuorma-auto kuljetti yli puolet enemmän hiekkaa kuin Gaz eli 4,7 kuutiota ja nousi vaaran päälle etuperin.
Millaisia ovat museoautot vuonna 2050. Nykyautoista sellaisiksi tuskin on. Sähköautoista vielä vähemmän.
Oletan vielä vuonna 2050 polttomoottoriautoilla ajettavan Suomessa, koska sähköautojen käyttöön tulee liittymään isoja ongelmia.
Kauhukuva on, että tanssipaikalle ajettaisiin sähköautoilla ja jokaiselle autolle pitäisi olla latauspistoke. Eikä asiakkailta saisi periä palvelusta mitään. Älkää naurako, ei mahdotonta tässä maailmassa, jossa ministereinä ovat vihreät Hutisalot. Täysin älytön turpeennoston kielto ja petojen perusteeton suojelu olkoon esimerkkinä siitä, millaisessa maailmassa tässä joudutaan elämään.
Syrjäseutujen eläjän kannalta hyvin hankalassa maailmassa.
Sitten vielä kepulaiset ihmettelevät, miksi persujen kannatus kasvaa kasvamistaan.
Sähköautoja puolustellaan ilmastonmuutoksen torjumisella. Samalla saadaan hyvä tekosyy polttoaineen hinnankorotuksille. Paljon huomiota saanut ekonomisti Sanna Kurrosen blogikirjoitus oli tehty pelottelemaan polttomoottoririautojen myyjiä, käyttäjiä ja päättäjiä.
Melkein heti julkaistiin uutinen tulossa olevista, jopa 40 sentin korotuksista bensiinin litrahintaan.
-Voihan valtava, sanoisi Putous-hahmo Auto-Seppo.
Sähköautojen määrä tulee lisääntymään. Mutta ei siinä tahdissa kuin mitä meille uskotellaan.
Mitäpä lottoatte, milloin vaihtaa Kuhmon tai Valtimon perukoilla yleisimmällä automallilla eli vuoden 2 000-mallisella Toyota Avensiksella ajava kaveri uuteen täyssähköautoon.
Avensiksen käypä arvo on vajaat 2 000 euroa. Sähköauton 40 000 – 50 000 euroa.
Ei vaihda koskaan, kaveri ajaa aikanaan Avensiksen pellonreunalle raunion viereen ja ostaa jonkun jobbarin linttaliiteristä muutaman tonnin ajokin tilalle.
Jos hintaluokkaa nostetaan muutamalla tonnilla, niin silloin hankitaan Ruotsissa ensirekisteröity auto.
Yleensä Suomen ja Kainuun tieoloihin hyvin sopiva on iso neliveto. Sellainen, joka ei luistele auraamattomalla tiellä vastaantulevan kaistalle, ja jolla pääsee perukasta tuiskuaamuna töihin.
Sähköautoista ei ole taidettu aivan kaikkea kertoa.
Plug-In hybrideista ei ole kerrottu, että kuinka kallista on niihin esimerkiksi akuston vaihtaminen.
Keskikokoiseen hybridiautoon akusto maksaa 22 000 euroa. Lisäksi korjaamo laskuttaa kahden tai jopa kolmen päivän työstä.
Remontti voi olla ajankohtainen, jos autoa kolaroidaan tai auton ikääntyessä.
Omakotitaloon latauspistoke on nettimainosten mukaan noin 1500 euron investointi. Huhujen mukaan kerrostaloihin latausinfran rakentaminen on tosi arvokasta.
Uusimmassa Tekniikan Maailma-lehdessä on lataushybridien talvivertailu. Vertailussa muun muassa todetaan, ” ettei sähköajo välttämättä onnistu lainkaan, jos sekä polttomoottori että matkustajat halutaan pitää lämpimänä.”
On muistettava että hybridit syövät fossiilista polttoainetta jopa saman verran kuin niin sanotut tavalliset autot. Vertailun yhteenvedossa on todettu ”lataushybridilla päästävän liikkumaan ympäri vuoden, muttei pelkällä sähköllä.”
Tekniikan Maailman vertailussa olleiden autojen hinnat ovat 30 000 – 60 0000 euron välillä. Todennäköisesti edellä mainitut Avensiksen omistajat eivät heti ensi viikolla ole autokaupoille menossa.
Sotkamossa kehiteltiin aikoinaan isolla tohinalla biokaasun jalostusta nurmesta. Oli jopa ajatus, että kohta muutamalla maatilalta myytäisiin biopolttoainetta.
Olisihan se mukavaa, jos Paakissa, Naapurinvaaralla, Pohjavaaralla, Korvanniemellä, Korholanmäellä, Tuhkakylällä, Riekinrannalla, Tipasojalla, Vaarankylällä, Juholankylällä, Sumsalla ja Sipisellä olisi tiloja,
joiden navetan nurkalla voisi käydä autonsa tankkaamassa. Naapurinvaaralla, vaikka tansseihin tullessa.
Ei menisi eurot oman pitäjän ulkopuolelle, eikä sähkön siirtomaksuihin sitten kun ei ole muuta kuin sähköautoja.
Biopolttoainetta valmistettiin vihreästä nurmesta Sotkamossa. Kuvassa biokaasusäiliö Kuolaniemellä.
Mikähän siinä bioenergian käyttöönotossa oikeasti jarruttaa. Sotkamossa Luke käytti aikaa ja rahaa hankkeeseen, joka lopulta lysähti kasaan kuin puhkaistu biokaasusäiliö.
Täydelliseen sähköautoiluun siirtymisessä epäilyttää kustannusten lisäksi myös toimintavarmuus. Kuinka herkkä sähköverkko on vihamielisen tahon hyökkäykselle. Sähköä ei kuljeteta 20 litran Jerrykannussa.
Biokaasu edustaisi myös huoltovarmuutta.
Eli summa summarum. Sähköautojen käytön yleistymisellä perustellaan meitä syrjäseutujen eläjiä kurittavia polttoaineen hinnan korotuksia. Taas kerran köyhää kansaa viedään kuin kuoriämpäriä ja kuritetaan kuin rangaistusvankeja.
Vaalit lähestyvät päivä päivältä ja koronatartuntojen määrä vain kasvaa. Ehdokkaille hyvä vinkki, laittakaa vaalinumero maskiin. Vaalinumerolla varustettuja maskeja voi myös painattaa äänestäjille jaettavaksi.
Julkaistujen ehdokaslistojen mukaan varsin iäkästä, korjaan aikaisin syntynyttä porukkaa on ehdokkaana.
Toki näin on ollut aina ja iänkaikkisesti.
Meijerin Muori, legendaarinen sotkamolainen viimeistä kertaa ehdokkaana ollessaan sai numeron 95 tai jotain. Ison numeron kuitenkin.
Hän kätteli jokaista vastaan tulijaa kertomalla vaalinumeronsa. Nesteen pihalla muori kätteli savolaista rekan kuljettajaa.
-95.
- Rytkönen.
Rekkamies kävi kahvilla Nesteellä. Auton hyttiin palattuaan rekkamies soitti kaverilleen Iisalmeen.
Kaveri kysyi, että mitä Sotkamossa näkyi.
-Yksi outo muori tuli huoltsikan pihalla vastaan.
-Miten niin outo.
- Tavallaan immeiset haastavat ensiksi nimensä. Tuo muori kertoi ikänsä.
Saa nähdä kuinka kuntavaalien järjestäminen onnistuu. Kuinka paljon jengiä on karanteenissa silloin kun pitäisi äänestää.
Joko ennakkoon tai varsinaisena vaalipäivänä.
Pertti Granqvist
Sotkamon Nuorisoseuran hallituksen jäsen ja
ohjelmisto- ja markkinointitiimin jäsen