Vapunviettoa Sotkamossa 1980-luvun alkuvuosina. Kuvassa taustalla Kenkäkauppa Saastamoisen vanha liiketalo. Paikalla on nykyisin Kainuun Osuuspankin Sotkamon konttori.
Vapunaattona tapahtui, mitä olen odottanut vuosikausia. Sata rekkaa ajoi eduskuntatalon eteen. Syytä en arvannut oikein. Tiestön kunto ja polttoaineen verotus olivat minun arvaus, mutta vihertävä hallitus sai aikaan turvepäätöksillään aikaan liikkeelle laittavan voiman.
Vaan asiaan. Vuosikymmeniä sitten oli jo vappumarsseilla Sotkamossa rekka mukana. Ei myötätunnosta marssijoiden aatetta kohtaan kylläkään.
Ennen vanhaan Pobedan, Mossen, Volgan ja viimeisimpinä aikoina Ladan kattotelineelle kiinnitetyt kovaääniset toistivat työväenlauluja.
Kansainvälisen tahdissa marssittiin, kuultiinpa joskus Vapaa Venäjäkin kuultiin ja Bella Ciao tai Aulikki Oksasen sanoittama ”Porvari nukkuu huonosti.”
Sotkamossa vappumarssilla oli juliste, jossa kysyttiin, että onko sinulla varaa olla porvari? Ne, joilla oli varaa olla, seurasivat marssia jalkakäytävän puolelta ja huutelivat kommenttejaan marssijoille.
Elettiin aikaa, jolloin poliisina ei ollu porvari, vaan Sorvari, pressana Kekkonen ja myöhemmin poliisina myös Makkonen.
Vappumarssit olivat aikoinaan joukkotilaisuuksia. Sotkamossa 1980-luvulle saakka.
Sotkamossa 1960-luvulla oli marssirivistö ulottunut Torikadun risteyksestä Matkakoti Tikkasen kohdalle. Pituutta oli siis noin 400 metriä. Myöhempinä vuosina rivistön pituus säilyi samana, mutta marssijoiden määrä vähentyi.
Useana vuonna marssijoiden perässä jyrräsi kuorma päällä erään sotkamolaisen autoilijan tukkirekka. Oli sattumalta kylän läpi menossa juuri vappumarssin aikaan.
Turvavälit olivat marssijoilla käytössä, vaikka termiä ei tuolloin tunnettukaan.
Aloittaessani toimittajana 1981 oli vappumarssilla satoja osanottajia. Marssiin kuului kokoontuminen Sotkamon torille, missä kuultiin vapun poliittinen puhe. Torilta jatkettiin lähtöpisteeseen Työväentalolle, missä pidettiin tietenkin vapputanssit.
Vappumarssi oli kevään ykköstapauksia Sotkamossa. Marssijoita ja kyläläisiä oli tuhansia. Vaikka marssia ja marssijoita julkisesti pilkattiinkin, niin näin vuosien jälkeen harmittaa, ettei vastaavaa enää järjestetä.
Olisiko ideaa, että järjestettäisiin vintage-henkinen näytösmarssi. Sitten kun tämä pandemia on ohitse. Katsojia olisi varmasti. Saattaisi tulla naapuripitäjästäkin. Osallistujia pyydettäisiin etsimään komeroiden kätköistä menneiden aikojen vaatteita.
Malleja löytyy Tökärin seinällä olevista valokuvista. Jos ne valokuvat ovat vielä kahvilan puoleisessa eteisessä paikallaan.
Tulisi eloa sotkamolaiseen vapunviettoon ja sitä kaivattua kulttuuria samalla kirkonkylälle. Porvaritkin saisivat osallistua tapahtumaan. Lopuksi tietenkin Tökärillä tanssittaisiin.
Unohtamatta maalaistalojen isäntien vappuperinteeseen kuulunutta paskanajoa pelloille.
SKP:n Kainuun piirin tanssipaikkojen kesäkausi alkoi Karangassa vapunaattona jatkuen viikko Vapun jälkeen Napiksella.
Karangasta ja vappumarsseista sen verran, että Karangan palaessa toukokuussa 1996 paloi valtava määrä vanhoja vappujulisteita. Tietääkseni julisteet olivat tallessa Karangan tiloissa. Tieto on sitä perua, että näin ne julisteet itse rakennuksen sisällä. Viime aikoinaan rakennus oli värikuula-aseilla sotineiden taistelutantereena.
Kajaanissa vappumarssijoiden rivi on ollut Kauppakadun mittainen. Kuva Aki Räisänen.
Kajaanissa muuten vappumarssien perinne kesti korona-aikaan saakka. Todennäköisesti marssiminen jatkuu uuden normaalinkin aikana. Onhan Kajaanissa vappumarssijoita riittänyt Kauppakadun koko pituudelta.
Napiksen kauden avaus oli juhlava hetki. Vaikka sää oli usein kylmän hivakka ja tanssipaikan pohjoispuolella synkässä kuusikossa vielä lumikinoksia, tuli väkeä joka ilman suunnasta kuin tumman heimon edustajia Mikkelin iltaraveihin.
Kuva Naapurinvaaran vapputalkoista v. 2006
Tuli heitä Napiksellekin. Jos ei muualle niin Taskisen nakkikioskin ympärille.
Huovisen onnikka Uvalta toi väkeä Kontiomäen suunnasta. Kontiomäestä 1970-luvun alkuvuosina kyyti maksoi neljä markkaa, Suovaaran risteyksestä kaksi markkaa per suunta. Pääsylippu vaihteli vitosen ja kympin välillä.
Onnikka oli vanha postiauto. Parhaat päivänsä nähnyt moottori möyrysi Laurilan rinteessä kuin viimeisillään. Pienimmällä vaihteella edenneestä linjurista hyppi muutama matkustaja takaovesta pois kyydistä kiljuastioineen ja muine juomineen.
Pari vuotta sitten elvytettiin vapputanssien perinnettä. Olisi jatkettu viime vuonna ja tänä vuonna ilman koronaa. Jospa sitä sitten ensi vuonna.
Vielä sotkamolaisista vappumarsseista.
1960-luvulla oli poliisin virkalakin päällys valkoinen.
Ajankulman edessä oli seissyt poliisi. Humalainen mies meni juttusille todeten nyt olevan myöhäisen kevään.
”Kuinka niin”, oli poliisi kysynyt.
”Koska Vappuna on vielä lunta paskahuusin katolla.”
Putkareissunhan vapunjuhlija itselleen hankki.
Muuan varreltaan tavallista pienempi mies oli juopotellut vapunpäivänä. Kaveriksi lyöttäytyivät aikuisiän kynnyksellä olevat nuoret miehet. Kun väkevää oli otettu vähän lisää, muisti mies vappumarssin starttaavan tunnin päästä. Hänkin halusi lähteä marssimaan, mutta julistetta ei ollut.
Pojankollit tekivät julisteen ja mies pääsi hoipertelemaan marssirivistön hännille.
Varsin nopeasti mies julisteineen vedettiin sivuun.
Hänen kantamassa julisteessa oli iskulause:
”V…..u viisi tuumaa alemmaksi.”
Vappuneekeri oli Turun Sanomamieslehtiyhdistyksen julkaisema vappulehti. Lehteä julkaistiin lähes 50 vuotta.
Esitän pahoitteluni ja pyydän tässä vaiheessa anteeksi Sotkamon kunnan ja kansalaisopiston tavoin rasistista esitystä kertoessani Vappuneekeri-lehdestä. Ilmoitan samalla, ettei vastaava toistu ainakaan vähään aikaan.
En tosin tiedä, keneltä ja mitä ja miksi pyydän anteeksi. Sen paremmin kuin kunnanjohtaja tai kansalaisopiston rehtorikaan.
Sotkamon kansalaisopiston näytelmä oli mukamas rasistinen. Siksi, että näytelmässä oli käytetty niin sanottua Blackface-maskeeerausta.
Voi pyhä jyssäys, mihin tämä uusviktoriaaninen jeesustelu- ja ihmettely yhteiskunta vielä meneekään. Sotkamolaisista 95 prosenttia ei ole kuullutkaan moisesta maskeerauksesta ja vielä vähemmän siitä, että moinen tulkittaisiin rasistiseksi.
Siis huomatkaa, kyse on tulkinnasta, mutu-tilanteesta. Musta tuntuu, että joku asia on rasistista, ahdistelua, tai muuten sopimatonta, niin helvetillinen haloo nostetaan.
Ilmainen vinkki kansalaisopiston näytelmäkerholle: Esittäkää pikkujoulukaudella tuon näytelmän sensuroimaton versio. Yleisömenestys on taattu.
Näin vapun kunniaksi oikeasti rasistinen juttu ihan aitoon vappulehtien tyyliin.
Joskus 1970-luvulla Takkobaariin tuli edellä mainitun kansanosan edustaja. Aiemmin ei Ylä-Savossa ollut sellaisia kulkijoita näkynyt.
Asiakas rummutti baarin tiskiä hermostuneesti sormillaan.
Myyjänainen tuli keittiöstä ja kysyi:
”No mitteepä poeka? Kottiisiko koetat soettoo?”
Klara vappen!
Pertti Granqvist
Sotkamon Nuorisoseuran hallituksen jäsen ,
ohjelmisto- ja markkinointitiimin jäsen
Vappu on leimallisesti ollut vasemistolaisten ja ylioppilaiden juhla. Kuva Aki Räisänen.