Heikki Parviainen ja I.P. Lento. Kuvattu Mikkelissä.
Kirjoitan nyt raveista, hevosista ja hevostaloudesta.
Tietäen aiheen käsittelyn jostain syystä toisia ärsyttävän, kuten toimittajana jouduin huomamaan, niin varoitan.
Jos verenpaine nousee ravi- ja hevosuutisten takia, jättäkää alla oleva lukematta. Kohonneella verenpaineella on ikäviä seurauksia, voitte joutua vaikka sairaalaan. Nimimerkillä kokemusta on. Verenpaine ei kohdallani kuitenkaan noussut edellä mainitusta syystä.
Melkoinen huuto nousi 1980-luvulla ennustettuani kohta useimmalla kylällä Kainuussa olevan enemmän hevosia kuin lehmäkarjaa. Oli tietäjiä, joiden mukaan hevoset tulevat katoamaan Suomen kohdalta taivasta kokonaan.
Vaan kuinka kävikään. Vuonna 1980 oli koko maassa 31 500 hevosta ja vuonna 2010 jo 75 000 hevosta.
Ennusteen mukaan hevosten määrä olisi 130 000 vuonna 2030. Silti ollaan kaukana vuodesta 1950, jolloin Suomessa oli 410 000 hevosta. Tässä luvussa eivät ole mukana 50 000 sotakorvauksena Neuvostoliittoon luovutettua hevosta. Luovutus oli tapahtunut heti sotien jälkeen.
Kuten 70 vuotta sitten, on nytkin hevosista suurin osa maaseudulla ja maaseudulla toimivissa yrityksissä.
Kainuussa hevosia on nyt 871. Kajaanissa 380, Sotkamossa 219 ja yllättäen Paltamossa 103. Kuhmon hevosmäärä taas on yllättävän alhainen, 56.
Valitettavasti muusta maasta poiketen Kainuussa on hevosten kokonaismäärä laskenut 2 000-luvulla muutaman kymmenen hevosen vuosivauhdilla.
Kainuussa suhtautuminen hevoseen maatalouden murrosvaiheessa oli erikoinen verrattuna vaikka Pohjois-Savoon. Kun Hankkijan, Keskon tai Lunkan auto toi kainuulaiselle maatilalle 1960-luvun alussa traktorin, lähti hevonen melkein saman tien korkealaitaisen kyytiin kirosanojen saattelemana isännän vannoessa, ettei hän olisi ikinä enää missään tekemisissä hevosten kanssa.
Hevoselle ei nähty työkäytön päättyessä muita vaihtoehtoja. Sokean pisteen syntymisen syy löytynee taloudelliselta puolelta. Kainuulaisen pientilan isäntä katsoi, ettei varaa ole ylimääräisten eläinten elättämiseen.
Savolaisen pientilan isäntä hankki kilpavaljaat ja kilpakärryt hevoselleen pohjalaisista nyt puhumattakaan.
Hevosten tulevaisuus ei näyttänyt 1970-luvulla hyvältä. Kuuluisassa hevostalossa Savirannan Koppilassakin nähtiin niin huono vuosi, ettei tamma varsonut.
Liekö kielteinen suhtautuminen hevosiin vaikutanut siihen päätökseen, jolla Sotkamon kunnanvaltuusto torppasi esityksen raviradan rakentamisesta Sotkamoon. Kansantarinan mukaan valtuutettuja oli pelottanut kansallispukuinen vähemmistökansalaisuus sekä muut lieveilmiöt.
Myös Kainuun Prikaatin rakentaminen Sotkamoon oli tapetilla aikanaan. Vaan valtuustossa istuneet isännät pelkäsivät sotilaiden viettelevän talollisten tytöt. Naapurinvaaraan Prikaatista löytyy yhteys sitä kautta että Prikaatin työmaalta tuli keväällä 1959 suuri joukko talkoolaisia iltaisin ja viikonloppuisin tanssipaikkaa rakentamaan.
Siis isänmaan puolustuksen linnaketta rakentaneet rustasivat vapaa-aikanaan Suomen Kommunistisen puolueen tanssipaikkaa.
Kuinkas se yksi paikallisista aktiiveista, Alpo Meriläinen lehtijutussa vuonna 1996 totesikin:
”Se oli iso remmi päällä kun vallankumousta valmisteltiin.”
Jos kiinnostaa, Napiksen nettisivuilta löytyy laaja artikkeli aiheesta historia-valikon takaa.
Kainuulaista ravihistoriaa. Mikker ja Eero Huotari ravaavat voitoon Kajaanissa syyskuussa 1989.
Kainuulaisen ravihistoria tekijät olivat Eero Huotari Kuhmosta, Eino Sirviö ja Heikki Kononen Sotkamosta, Feija Lindgren ja Veijo Kauppinen Kajaanista, Kuutin veljekset, Buchtin Kalle samoin Kajaanista sekä Paltamosta Sotkamoon muuttaneet Heikkisen veljekset Jussi, Jorma ja Ossi. Unohtamatta sotkamolaista Jorma Komulaista ja kuhmolaista Voitto Karppista.
Historiaa tämäkin. Jorma Heikkisen Ilta-Valo voittaa. Sisäradalla valtimolaisen, legendaarisen Osmo Korhosen Keukakuva sijoittuu toiseksi, kolmas on Iisalmen seudulta oleva ori, jonka nimi ei ole jäänyt mieleen. Vekselin jälkeläinen oli kyseessä.
Anteeksi, jos jäi joku merkittävä hevoshenkilö mainitsematta.
Ja jäikin!
Heikki Parviainen, Riistavedellä syntynyt ja Kainuun Prikaatille töihin tullut mies onnistui ostamaan Unto Lunkalta Kouvolasta tamma Ilta-Postin. Vuona 1970 syntynyt Ilta-Posti on kantaemä käsittämättömälle laumalle toinen toistaan parempia hevosia. Muun muassa jalostusori I.P.Lennolle, jonka kolmas emä Ilta-Posti on. Kuuluisin I.P-hevosista on kuitenkin kolminkertainen ravikuningatar I.P. Sukkula, Ilta-Postin varsa.
Mainittakoon 1970-luvulla Prikaatilla olleen vielä Puolustusvoimien omistamia hevosia. Hevoset lähtivät Prikaatilta 1983.
Ilta-Posti jälkeläisineen teki Kuluntalahden Sivolan isännästä yhden Suomen johtavista ravihevosten kasvattajista. Kasvatit ovat lähes kaikki suomenhevosia, mutta on aikanaan Sivolassa ollut lämpöisiäkin.
I.P. Lennosta tullaan aikoinaan kirjoittamaan suomenhevosten jalostukseen merkittävästi vaikuttaneena oriina.
I.P. Lennolla on nyt 187 jälkeläistä. Tilastojen perusteella oriin jälkeläiset ovat parhaimmillaan kymmenen ikävuoden molemmin puolin. Niin sanotut varsatähdet ovat jälkeläisissä vähemmistönä.
Saattaa olla, että I.P Lennosta tulee vielä tärkein Ukko-Vieterin isälinjaa jatkaneista oreista.
Oikein vanhat hevosmiehet puhuivat Uljaanpojan linjasta. Muut sukulinjat olivat kirppulaiset, lohdutuslaiset ja murtolaiset. Uljaanpojan isä Uljas on aikoinaan vaikuttanut Pielisjärvellä eli Lieksassa.
Merkittäviä hevoshenkilöitä ja nykypäivän teijöitä ovat myös kainuulaiset lisenssivalmentajat, Maarit Ollikainen Kajaanista ja Markus Pulkkinen Kuhmosta.
Ravirata rakennettiin Kuluntalahteen 1970-luvun puolivälissä. Maakuntaradan oikeudet Kajaanille myönnettiin 1986 Tornion kuninkuusravien yhteydessä pidetyssä Suomen Hippoksen yleisessä kokouksessa.
Ravirata saatiin Kainuuseen verraten myöhään. Ouluun ravirata perustettiin 1908. Joensuussa kilpaa on ajettu vuodesta 1905. Lieksan ravirata aloitti toimintansa 1966, samoihin aikoihin taidettiin aloittaa Vieremälläkin.
Lieksassa kävijä pääsee aikamatkalle 1970-luvulle. Suosittelen, kuin myös Vieremää Kajaanin lisäksi.
Itse kävin ensimmäisen kerran raveissa Kuopiossa 1966, olin silloin kuusivuotias. Kuopion ravirata oli keskellä kaupunkia. Kun ravirataa ryhdyttiin rakentamaan nykyiselle paikalleen Sorsasaloon, Pohjois-Savon Hevosjalostusliiton toiminnanjohtajana oli tuolloin Sotkamon Heinämäeltä syntyisin oleva Eino Korhonen.
Sotkamossa on ajettu ravikilpailut jo 1884 joulukuussa. Paikka Sopalanpelto ja rekipelillä. Osanottajat olivat Juholankylän isäntiä hevosineen.
Koska oltiin Sotkamossa, oululaisen Kaiku-lehden julkaiseman artikkelin lopussa erikseen mainittiin kansan käytöksen olleen siivoa, eikä juopuneita näkyneen.
Kajaani on toistaiseksi ainoa maakuntarata, joka ei ole Kuninkuusraveja järjestänyt. Oikeudet myöntää Suomen Hippos.
Lähellä oli vuoden 2015 Kuninkuusravien osalta. Ne piti ajaa Kajaanissa, mutta Hippoksen valtuuskunnan kokouksessa selvä asia kääntyi päälaelleen.
Pahat kielet kertoivat, ettei puheenjohtaja olisi ollut terveydentilansa takia tehtäviensä tasalla. Ehkä oli hyväkin, ettei Kuninkuusraveja saatu Kajaaniin. Painostushan oli Kajaania vastaan valtava. Vuoden 2015 Kuninkuusravit ajettiin Joensuussa.
Uskallan epäillä, jotta olisiko kuitenkaan ollut resursseja riittävästi järjestelyihin. Ilmat eivät ainakaan Kuninkuusravien ajankohtana olleet vuonna 2015 parhaat mahdolliset.
Kajaanin Kuninkuusravien väliyön juhlatansseja suunniteltiin muuten Naapurinvaaralla järjestettäväksi.
Naapurinvaara on ollut menossa mukana tietenkin.
Merkittävä osa hevosista on nykyisin kimppaomistuksessa. Sotkamolaisen Kunnan-Tuomon, Tuomo Korhosen vetämä kimppa Talli Tosivixut omistaa ori Vixuksen, urallaan lähes 320 000 euroa juosseen ravurin.
Vixus on nyt kahdeksanvuotias. Sillä saattaa olla vielä parhaat vuodet edessään.
Reijo Heiskanen, Pikkukahveli ja kuvassa lähdön sponsoria edustanut Sauli Meriläinen.
Kajaaniin rekisteröidyn Talli Webbien omistama yhdesänvuotias ruuna Elian Web tienasi vuonna 2020 yli 310 000 euroa. Kimpanvetäjällä, Suokone Oy:n hallituksen puheenjohtajalla Sauli Meriläisellä on kimpasta lähes 50 prosentin osuus.
Elian Web kokonaisansiot ovat lähes 900 000 euroa. Viime vuonna ruuna oli kauden toiseksi eniten tienannut ravuri Suomessa.
Enemmän kuin Elian Web tienasi vuonna 2020 HIFK:n raviliigan omistama tamma Mascate Match, 326 000 euroa. Raviliigahevoset olivat viime vuonna otsikoissa ja olihan siellä yksi pesiskimppahevonenkin, Kevinin Tähti Joensuusta.
Kainuulaisen raviurheilun kultakauden ensimmäisellä vuosikymmenellä, 1980-luvullla Kainuun Hevosjalostusliiton puheenjohtaja lääninrovasti Nikulainen oli hankkimassa hevosta. Kaupan kohteena oli Ilotyttö-niminen tamma.
Hippos ei suostunut muuttamaan hevosen rekisteriin merkittyä nimeä. Lääninrovasti ei siksi ostanut kyseistä hevosta.
Olisihan se ollut tapaus, jos Kuopion hiippakunnasta kyseltäisiin, missä rovasti on ja pappilasta olisi vastattu rovastin olevan Ilotytön kanssa lenkillä Lentiirassa.
Aikoinaan Hippos ei hyväksynyt Kekkosen käyttämää nimimerkkiä Pekka Peitsiä hevosen nimeksi. Pekka Petsinä nimi meni läpi.
Samanlaista tarkkuutta ei löydy enää tallinnimien kanssa. Kaksivuotiaan kajaanilaisruuna Silent Rainin omistaa Talli Hillitön Kurvi. Toivon neljän kajaanilaisnaisen kimpan hevosen voittavan lähtöjä. Antti Pylkkänen tai Lauri Hyvönen kuuluttaisivat omistajan nimen suorassa Tototv-lähetyksessä…voittajan omistaa Talli Hillitön Kurvi Kajaanista.
Keskiviikko oli merkittävä päivä maailmassa, Kainuussa ja Sotkamossa sekä myös henkilökohtaisesti. Jenkkilässä vaihtui presidentti, pääsin käymään pitkästä aikaa kotona ja Terrafamen akkukemikaalitehdas sai ympäristöluvan Mikä parasta, toiminnan saa aloittaa heti.
Vaikka joku viklonmunittajien tai muuten mielensä pahoittaneiden porukka valittaisikin.
Lisää aiheesta Talvivaara seuraavassa plokissa.
Pertti Granqvist
Sotkamon Nuorisoseuran hallituksen jäsen ja
ohjelmisto- ja markkinointitiimin jäsen