Olin pääsiäisen väliyönä 1992 menossa talkoisiin Naapurinvaaralle. Silloin pääsiäisenä ei tansseja saanut Kainuussa järjestää pitkänä perjantaina eikä lankalauantaina.
Lankalauantaina ja pitkänäperjantaina oli voimassa tanssikielto. Kielto oli koko maassakin, mutta Kainuussa vähän pitempään kuin muualla.
Tankkasin autoani Toveribensiinin eli Teboilin mittarista. Tankilta oli suora näköyhteys Akkoniemelle päin.
Sotkamon Teboil puretaan pois.
Näkymään kuului jalkakäytävässä kiinni ollut puutalo. Talon sisäpihalla oven edessä oli kolme taksia vänkärin puolen ovet auki. Myös tallirakennus oli melkein jalkakäytävässä kiinni. Syksyisin ja talvella tallirakennuksen seinällä kiinteistön omistaja riiputti ampumiaan jäniksiä.
Akkoniemen suunnasta pää pystyssä kävellyt suoraryhtinen poliisikonstaapeli käänsi päänsä talon kohdalla niin, ettei nähnyt talon pihassa olevia autoja.
Konstaapeli tuli jutulle aiheena tietenkin illan tanssit. Kun kysyin talon pihassa olleista taksiautoista, totesi poliisimies, ettei hän mitään takseja ollut siellä nähnyt.
Sittemmin kyseinen talo- ja tallirakennus on purettu pois.
Näin on myös kohta Teboilin rakennus.
Kuvassa linja-auton takana näkyy legentaarisen TBn baarin linja-autoaseman puoleista nurkkaa.
Kävikö tässä taas niin, ettei nokkaansa pitemmälle ajateltu. Ollaan poistamassa yksi kirkonkylän kuvaan vuosikymmeniä kuulunut rakennus. Rakennus on kunnan omistamalla tontilla. Tuskinpa huoltamorakennuksen hankkiminen kunnan omistukseen olisi mahdotonta ollut.
Kun kuulin purkuhankkeesta, ajattelin että voi saatana. Tämä tästä enää puuttui.
Siinä olisi ollut paikka eräänlaiselle kulttuuritalolle, kirkonkyläläisten omalle olohuoneelle. Käyttöön museoitu Teebeen Baari ja valtakunnallinenkin julkisuus olisi taattu. Rakennuksen säilyttämistä olisi puoltanut myös sen erikoinen muoto eli funkistyylinen rakennushan on kyseessä.
Missä on nyt tämä kirkonkylän kyläyhdistys yhdellä y-kirjaimella kirjoitettuna. Entä kunnanvaltuutetut? Annatte purkaa monelle sotkamolaiselle muistojen rakennuksen. Shellin baari meiltä jo meni, Toveribensiinin baari ja rakennus olisi saanut säilyä, joko jossain käytössä tai ihan vai käyttämättömänä. Olisi suojeltu pala kirkonkylän historiaa.
Mieluummin niin, että käyttöä olisi mietitty myös huoltohalleille. Kirkonkylän elävöittämisestäkin tässä olisi ollut kyse. Ei kirkonkylä elävämmäksi tule tällä tavalla.
Niin vielä, kuka antoi purkuluvan, missä lupa käsiteltiin. Kuka tässä kunnassa loppujen lopuksi valtaa käyttää.
Eikö edes Haapalan pirtissä seurakunnan luottamuspaikkoja juntatessa tullut asia mieleen.
Jostain syystä tässä yhteydessä tuli mieleen kunnanpäättäjien sekoilu Jöllille aikoinaan rakennuslupaa myönnettäessä. Linja-autoaseman ja taksiaseman tiloja ei voitukaan Jöllin rakennukseen sisällyttää. Ajatelkaapa miten toimiva kokonaisuus siitä olisi tullut. Jostain syystä näin ei käynyt. Syitä voi vain arvailla tai irvailla.
Valistunut arvaus menee kateuden puolelle. Jöllin Hannu on menestyvä yrittäjä. Sotkamossahan ei tuollainen ole suotavaa, että joku yrittää, menestyy, työllistää ja toimii koko pitäjän parhaaksi Hannu Korhosen tavoin.
Muuten aikoinaan Sotkamossa oli Ykköspesä-niminen kauppa. Silloin joku vääräleuka keksi Saimin baarin olevan kakkospesän, linja-autoaseman kolmospesän ja poliisiaseman kotipesän. Tällä reitillä saattoi etenijä lyödä laittomankin.
Se oli aikaa, jolloin muuankin sankari oli saman vuoden aikana yli 300 yötä kotipesässä eli putkassa.
Rientolan kohtaloon rakennuksen viimeisinä vuosina sisätyi monenlaisia vaiheita.
Kansalainen ja entinen nuorisoseuralainen halusi kuulla, mitkä tapahtumat johtivat Rientolan myymiseen rakennusliikkeelle.
Voinhan sen taas kertoakin. Koska mainittu kansalainen kysyi, että kuka historiallisen Rientolan hävittämisestä kantaa vastuun.
Minä kannan.
Olin tuolloin Rientolan ja Naapurinvaaran Huvikeskuksen omistavan Sotkamon Nuorisoseurasäätiön hallituksen puheenjohtaja.
Kyseessä ei siis ole se Kepun Nuorisosäätiö.
Rientolan kohdalla toistakymmentä vuotta sitten oli kolme vaihtoehtoa. Talon pitäminen säätiön omistuksessa, myynti rakennusliikkeelle tai joku muu vaihtoehto.
Joku muu vaihtoehto olisi ollut seurantalojen korjausavustuksen anominen opetusministeriöltä, korjauskustannusten ja avustuksen erotuksen rahoittaminen ja talon vuokraaminen. Näin suunniteltiin ja kunnan kanssa alustavasti sovittiin. Kunta olisi maksanut erotuksen ja vastavuoroisesti saanut Rientolan käyttöönsä nollavuokrasopimuksella nuorisotiloiksi.
Arkkitehti Kari Tervo oli tehnyt piirustukset ja suunnitelman. Kunnantalolla kävin neuvottelemassa. Säätiön hallituksen jäsen ja taloudenhoitaja Sirpa Moilanen oli mukana.
Kunnan puolelta mukana oli johtavia luottamus- ja virkamiehiä silloisen kunnanjohtajan Jari Tolosen johdolla.
Me säätiön edustajat jäimme siihen uskoon, että sopimus syntyi.
Sitten kuulin eräältä kunnanvaltuutetulta kunnan hakeneen niin sanotun Kaitainsalmen lammasmuorin eli Aune Ester Partasen miljoonaperintöä valtionkonttorilta nuorisotalon rakentamiseen. Kyse oli miljoonasta eurosta.
Lammasmuorilla ei ollut perillisiä ja siksi mittava omaisuus meni Valtionkonttorille.
Meininki oli siis kuin Kummelin Perintöä Odottaessa -sketsistä.
Kun kyselin asian perään, minulle vastattiin, että toimittajalle saa valehdella.
Sen seikan olin huomannut jo aiemminkin. Edellä kerrotussa tilaisuudessa en ollut toimittajana mukana.
Oliko Valtionkonttorille mennyt sitten tietoa asioiden oikeasta laidasta, vai ei, mutta kunta sai perintörahoista 40 000 euroa nuorisotilojen suunnitteluun.
Nuorisotilat tehtiin entiselle paloasemalle. Hintalappu oli muistaakseni 800 000 euroa. Rientola-versio olisi maksanut korkeintaan puolet tuosta.
Rientola oli rakennuksena siinä kunnossa, että mahdollisuuksia rakennuksen ylläpitoon ei säätiöllä ollut. Eikä Napiksen talkoolaisille olisi ollut helppo kertoa, että talkoilette kirkonkylällä lahoavan puutalo röttelön hyväksi.
Vaihtoehdoksi jäi rakennusliikkeelle myynti. Mikä tarkoitti purkamista ja kerrostalon rakentamista tilalle.
Rientolaan liittyi vielä yksi erikoinen episodi. Kunnanvaltuusto oli päättänyt linja-autoaseman alueen kaavasta. Kaavassa ei Rientolaa ollut merkitty suojelukohteeksi.
ELY-keskuksen mielestä olisi pitänyt suojella. Mutta valitus valtuuston päätöksestä myöhästyi yhdellä vuorokaudella.
Jostain syystä. Tästä lähtikin huhumylly ja somejutut. Parhaimpien tai pahempien mukaan olisin rakennusliikkeen rahoilla lahjonut ELY:n virkamiehen.
Ei ole lahjottu eikä uhkailtu.
Rientolan myyminen tuntui varmaan monesta sotkamolaisesta pahalta. Olihan talossa toiminut Nuorisoseuran lisäksi Suojeluskuntakin.
Valitettavasti muuta mahdollisuutta ei ollut. Saattaisi Rientolassa tosin olla nuorisotilat ja talo paikallaankin.
Valtionkonttorista sen verran, että Sotkamon NS sai nyt 21 500 euroa sieltä toimintatukea. Kiitos sinne. Nyt mennään kesää kohti rauhallisin mielin. Tanssien järjestäminen aloitetaan sitten kun niiden järjestäminen on turvallista.
Sitten taas kuntapolitiikkaa Kainuussa sarjaan. Lainaan tässä Rehti-Antin ajatuksia. Ei siksi, ettei omiakin ajatuksia olisi. Aika pitkälti ovat samanlaisia kuin tällä kaiken kokeneella ja nähneellä liikemiehellä.
Suurin osa Kainuun kunnista on konkurssin partaalla.
Muun muassa Kuhmo, joka haluaa 30 miljoonan euroa maksavan erämuseon, kuin myös rahakas Sotkamo. Tuskin Sotkamollakaan on rahaa tähän ja lisäksi vuosittaisiin kuluihin.
Ihan mielellään Kuhmolle suodaan kyseinen ilo. Paltamossa rakennetaan velaksi uusi virastotalo. Tai ainakin suunnitellaan.
Keskustelua käydään siitä, että mistä materiaalista talo tehdään. Eikä siitä, että mistä rahat. Hyvän kautta ajateltuna investoinnit tuovat työtä, mutta jokin järki on oltava kuitenkin.
Lisäksi sotkamolainen häirikkökepulainen Antti Kela on ihmetellyt kun hänen kotikuntansa Suomussalmi tekee velaksi uutta koulukeskusta ja parakkikoulusta maksetaan vuokraa 6 miljoonaa euroa. Lapsia syntyy luokallinen vuodessa.
Kuhmo teki koulukeskuksen velaksi ja suunnittelee sotekeskusta velaksi.
Nyt on todettu Kuhmon tilanteen velkamäärän takia olevan kestämättömän. Kun Soten alijäämä viime vuodelta nousee 25 miljoonaan euroon.
Pertti Granqvist
Sotkamon Nuorisoseuran hallituksen jäsen ja
ohjelmisto- ja markkinointitiimin jäsen