Turkian lava Haminassa on yksi yhdistyspohjaisista, yhdistyksen pyörittämistä, suosituista tanssilavoista.
Olen yrittänyt selvittää faktaa tanssipaikkojen määrästä Suomessa.
Helppo rasti ei ollut kyseessä. KVG kertoi 1950-luvulla Suomessa olleen noin 1000 tanssilavaa. Sama tietolähde tiesi 2015 olleen noin 300 tanssipaikkaa.
Laskin Tanssinetistä Suomen eri maakunnissa järjestettävän nyt tansseja 208 paikassa. Eniten tanssipaikkoja tai tansseja järjestäviä lavoja ja ravintoloita oli Päijät-Hämeessä, 41 kappaletta.
Muun muassa nuoruudesta minulle tuttu paikka on Kuhmoisten Honkahovi.
Kainuussa tanssipaikkoja oli Tanssinetin mukaan kaksi, Napis ja Jormuan Lava.
Lapissa tanssipaikkoja oli kuusi, luettelosta puuttui Saarenkylän Nuorisoseuran talo, mutta Perävaaran Huvikeskus Kemijärveltä oli mukana.
Aikoinaan radiossa oli Maamiehen Tietolaarin ja Rakentajan kirjelaatikon lisäksi myös sukupuolielämän kirjelaatikko. Nuori tyttö Koillismaalta oli kysynytkin, että voiko hänen rinnoissaan olla vettä. Epäilys oli perustunut siihen, että pojat olivat lauantaina Perävaaran lavalla puristelleet rintoja ja sunnuntaina olivat tytön housut olleet märät.
Rakentajan kirjelaatikossa kyseli nimimerkki sokkeli on jo valettu puolestaan sitä, että saako toisen tontille rakentaa.
Kuten nyt huomaatte, muutamia paikkoja luettelosta puuttuu, mutta vitsejä riittää.
Wikipedia taas on luetteloinut 69 lavaa, Kainuusta mukana ovat edellä mainitut.
Säänjärven lava toimii Savitaipaleella.
Huvi.fi-sivujen tanssipaikkatilaston mukaan vuonna 2019 Suomessa oli 217 vähintään viidet tanssit vuodessa järjestänyttä tanssipaikkaa.
Määrä ei ole laskenut, päinvastoin noussut vuodesta 2005 alkaen, jolloin oli 166 viiden tanssitilaisuuden tanssilavaa.
Mutta viime vuonna vähintään viisi tanssitilaisuutta järjestäneitä tanssipaikkoja oli 96. Eli koronavuotena pudottiin alle puoleen.
Suunta on huolestuttava. Tänä vuonna ollaan lähes nollalinjalla. Ainoastaan Härmän Kylpylä on järjestänyt tansseja. Tansseihin ovat päässeet osallistumaan vain hotellin asukkaat. Nimekkäitäkin orkestereita on siellä esiintynyt, esimerkiksi Yölintu.
Ei siis hyvältä näytä.
Tanssipaikat Suomessa ovat maailman perintökohteita, joiden säilymisen ja koko suomalaisen lavatanssikulttuurin puolesta on tehtävä kaikki mahdollinen.
Ilveskasino on suuri tanssipaikka Kuopion eteläpuolella. Kuva Sotkamon Nuorisoseuran opinto- ja virkistysmatkalta.
Tai tarkemmin toiminnan säilyttämisen puolesta tanssipaikoilla. Koko tanssilavakulttuuri on kokonaisuutena maailmanperintökohde. Erityistä ja erikoista, jollaista ei esimerkiksi Puolasta tai Bulgariasta löydy.
Rakennuksina tanssipaikat säilyvät, jos niitä ei polteta, kuten on käynyt Karangalle ja Oulujärven Lavalle. Samaan tilaan joutuminen ei kaukana ollut Naapurinvaarallakaan.
Naapurinvaaran lautahökkelistä ylös toimivaksi rakennukseksi nostanut Jorma Hemmi mahdollisti nykyisyyden toteutumisen.
Jokainen lava ja seurantalo ovat tärkeä osa seutukuntansa historiaa. Varsinaisia kulttuuritaloja. Usein tanssipaikkojen taustalla ovat urheiluseurat ja nuorisoseurat.
Naapurinvaaran Huvikeskuksen talkooporukka on käynyt tutustumiskäynnillä legendaarisella Niemenharjun tanssipaikalla.
Tämäkin kuva on Niemenharjulta.
Jos aikanaan Naapurinvaaraa ei saatu jaloilleen, niin miettikääpä seurauksia.
Mutta entä esiintyjät, orkesterit ja solistit. Paula Vesala ja Mikko Kivinen antoivat taiteilijoiden hädälle kasvot viime viikonvaihteessa. Vesala puhui jopa kirveslinjasta hallituksen toimia kritisoidessaan.
He ovat täysin oikeassa. Tapahtumien järjestäminen tarvitsee nyt tukea.
Tukeminen tarkoittaa sitä, että erilaisia työtilaisuuksia muusikoille voidaan järjestää mahdollisimman nopeasti.
Jos ei voida, annetaan heille rahallista tukea. Näin ovat jo ministerit lupailleetkin.
Televisiossa pyörivässä yrittäjien kampanjassa muistutetaan pienenkin palvelun oston tärkeydestä yrittäjille.
Kun tanssit alkavat joskus, niin hyvät ihmiset muistakaa, että jokainen ostettu lippu on tärkeä niin tanssipaikkojen kuin esiintyjien kannalta.
Tämä kuva on kuva Kajasteen lavan juhannuspäivän tansseista.
Tanssipaikkojen määrää laskiessani luin tietysti niiden nimiä. Varsinais-Suomesta löytyi sellainen kuin Laitilan Tanssikanala ja Pohjois-Pohjanmaalta Puhoskylän Möykkälä.
Etelä-Pohjanmaalla tansseja järjestää Alapään Nuorisoseura Evijärvellä.
Koronatartuntojen määrä vain kasvaa erityisesti pääkaupunkiseudulla ja hiihtolomat täysine junineen ovat jo ovella. Melkoinen kauhuskenaario.
Lainaan tähän kaiman, Pertti Lindemanin tekstiä.
”Sotkamossa tuskin ymmärretään, että vahinko ei ole suuri, jos Uudeltamaalta osakkeenomistajat eivät hiihtolomalla tule. He ovat maksaneet ja maksavat oman viikkonsa yhtiövastikkeen, vaikka eivät siellä ole. Ainoa joka kärsii on ravintolat, sillä kaikki harrasteet ja kylpylä saavat omat yhtiövastikkeensa, vaikka tilat ovat tyhjinä, niin noin 10.000 eri osakkeenomistajaa pienellä summalla pitävät Katinkullan pystyssä.”
Ihmeellinen paikka tuo Katinkulta. Se on täynnä lähes aina ja koko ajan rakennetaan lisää majoituskapasiteettia.
Tiistaina kerrottiin uutisissa, että kunnallisvaaleissa äänestävät ovat pihalla.
Tarkoittaen sitä, ettei vaalihuoneistoihin voida ihmisiä päästää.
Kunnallisvaaleihin on aikaa kaksi kuukautta.
Toritilaisuuksia vaalimakkaroineen ei voida järjestää. Vaan miten on vaalien laita. Uskaltaako kukaan lähteä vaalivirkailijaksi, saati sitten äänestämään ennakkoon tai varsinaisena vaalipäivänä. Äänestysprosentti tulee jäämään alhaiseksi, mikäli kunnallisvaalit järjestetään aiemmin ilmoitettuna ajankohtana.
Tietyille puolueille se on etu, siis alhainen äänestysprosentti.
Vuoden 2016 kunnallisvaalit siirrettiin vuoden 2017 huhtikuulle, eikä se silloin ollut mikään ongelma.
Pertti Granqvist
Sotkamon Nuorisoseuran hallituksen jäsen ja
ohjelmisto- ja markkinointitiimin jäsen