Jos lentoyhteyttä ei ole, niin juna on seuraavaksi nopein yhteys.
Esa Pakarisen savolaisella aksentilla esittämän valssin ”Suhmuran Santran ” sanoituksessa on opettavainen tarina, jossa toteutuu suunnitelma B:n käyttöönotto.
Seurojen talolla tanssiessa pyydetään korreinta päästä saatolle.
Mutta tämä korrein eli Suhmuran Santra neuvookin säästämään jalkojaan, koska Suhmuraan on niin pitkä matka.
Seuraavalla kerralla on saatille pyrkijällä polkupyörä mukana. Mutta Santraa ei näy missään.
Tässä vaiheessa ilmestyy kuvaan suunnitelma B. Hän on Manta-niminen nainen Mulosta. Sorree ja tok sortiltaan.
Ja mikä parasta, Manta ei kieltänyt saatille tulosta, eikä pyörtänyt kotiportiltaan Tuloksella, että Mantasta tulikin vaimo, jonka lapsia liekuteltiin ja jonka kanssa mattoja puisteltiin sekä salaisesti Suhmuran Santraa muisteltiin.
Lentoliikenne Kainuuseen uhkaa päättyä. Päättyminen on uhka Kuhmon kamarimusiikille ja Vuokatin matkailulle julkisuudessa olleiden tietojen mukaan. Kamarimusiikin yleisö ja esiintyjät eivät voi muilla kulkuneuvoilla saapua kuin lentämällä Paltaniemelle. Tarjouksia on pyydetty julkisuudessa olleiden tietojen mukaan, mutta Finnair ei ole kiinnostunut lentoliikenteen harjoittamisesta Kajaaniin. Tarjouksen Traficomille oli jättänyt kaksi lentoyhtiötä Kajaanin osalta.
Toimijan nimi julkistettiin perjantaina, kyseessä ei kuitenkaan ollut Air Koryo ja Ural Airlines. Jälkimmäisen kanssa on muuten Finnair tehnyt yhteistyötä.
No, vitsi ja vitsi. Mutta vitsi ei ole se, että lentoliikennettä harjoitetaan vain tämän vuoden loppuun.
Kaikki siis viittaa siihen, että jatkuvaa matkustajalentoliikennettä Paltaniemen kentällä on tuskin odotettavissa. Ja todennäköistä, että Kainuun kunnilta tullaan kysymään rahaa lentoliikenteen kustannusten subventoimiseen eli taloudellista tukea.
Tarvitaan suunnitelma B.
Ovatko toimijat ja päättäjät Kainuussa valmistautuneet siihen, ettei lentoliikenne jatku? Jos näin käy, niin millä sitten kuljemme Helsinkiin ja sieltä tänne?
Onko lentokone ainoa väline? Kuinka kauan lentoliikenteeseen saadaan valtion tukea?
Millä ovat nämä valtavat turistilaumat Vuokattiin tulleet ja millä ne Vuokatista lähtevät? Suurin osa omilla autoillaan.
Keskustelussa Kainuun saavutettavuudesta unohtuvat helposti rautatiet. Tällä hetkellä Helsinki-Kajaani -väli taittuu kiskoja pitkin runsaassa kuudessa tunnissa. Itärata-hankkeen valmistumisen myötä Kuopion ja Helsingin väli sujuisi jo kolmessa tunnissa. Nykyisellään Kajaanin ja Kuopion väliseen matkaan kuluu noin kaksi tuntia. Realismia olisi siis alle viiden tunnin matka-aika.
Junan etuhan on se, ettei Kajaanin eikä Helsingin päässä kulu asemilla aikaa ja väliltäkin pääsee kyytiin. Ilmastosta huolta kantavat kaiken maailman piipertäjät ja vikisijät ovat mielissään lentoliikenteen päättymisestä.
Jostain on keksitty kolmen tunnin saavutettavuus eli sen verran saisi kulua aikaa matkaan Helsingin ja Kajaanin välillä.
Mikä helvetin kiire meillä on? Tiedän, että nyt monen kainuulaisen mieli pahoittuu, mutta varautukaa kuitenkin pahimpaan.
Kainuun kunnilla ei riitä rahaa lentoliikenteen tukemiseen, eikä ole mitään järkeä kuntien rahaa ilmaan syytääkään.
Päättäjät, laittakaa lisää panoksia rautatieverkon kehittämisen lobbaamiseen. Niin, että nopea rautatieyhteys saadaan Helsingistä Kajaaniin. Unohtamatta yhteyttä Joensuun kautta Vuokattiin.
Useat tapahtumanjärjestäjät tanssipaikat mukaan lukien ovat joutuneet miettimään suunnitelma B:n ottamista käyttöön.
Meillä Naapurinvaaralla suunnitelma B tarkoittaa tilapäisten rahoituslähteiden käyttöä ja sen hetken odottamista, kun tansseja voidaan järjestää.
Koska kansalaiset ovat kyselleet muun muassa sitä, että poltetaanko edes juhannuskokko, niin vastaus tulee tässä:
Poltetaan, jos kulohälytystila ei sitä estä. Samalla järjestetään jotain terassillakin, mikäli kokoontumisrajoitukset sallivat.
Kesällä pidetään parina päivänä joka viikko kahvilaa avoinna ja samalla kahvilassa on mahdollisuus tutustua Viinamäestä Talvivaaraan valokuvanäyttelyyn. Kyseinen näyttely on ollut esillä kunnanvirastolla ja Heiniksellä vuonna 2018.
Suunnitelmat tarkentuvat kevään kuluessa ja kesän saapuessa koronatilanne huomioiden.
Sotkamossa keskustellaan pesäpallokentän katsomon remontista. Kunta on satsaamassa noin neljä miljoonaa euroa remontin toteuttamiseen.
Summa on suunnilleen saman verran, kuin Sotkamon osuus Soten alijäämästä vuodelta 2020.
Ihmetystä on herättänyt, että alkujaan kerrottiin 1,5 miljoonan euron kustannusarviosta.
Keskuskenttä on Sotkamon pesäpallopyhättö.
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan pesäpallotoiminnasta vastaavan yhtiön ja kunnan välillä ollaan tekemässä tai tehty lunastussopimus, jonka mukaan yhtiö maksaisi 50 000 euroa joka vuosi. En ole ekonomi, vaan jos yhtiön parhaan tilikauden voitto on 2 000 euroa viimeisiltä vuosilta ja tappio HTT:n eli Hevosmiesten Tietotoimiston mukaan kuusinumeroinen luku viime vuodelta, niin melkein Talvivaaran ihme pitäisi tapahtua, jos oletetaan lunastussopimuksen summan verran löytyvän rahaa.
Takamatka kannattavan toiminnan saavuttamiseksi on liian pitkä.
Mikäli osakeyhtiö ei kehitä jostain ulkopuolista rahaa.
Ilman vakuuksia yhtiön maksukyvystä tällaisen sopimuksen hyväksymiseksi tarvitaan päättäjiltä uskontonumeroksi 10 ja matematiikan numeroksi 4. Mikäli on todella tarkoitus, että kunta saa joskus rahojaan takaisin.
Olisikohan suunnitelma B:n aika?
Toteutetaan remontti ilman lunastussopimusta ja muita joutavia kiemuroita. Lopetetaan myös älyllinen valehtelu ja muut feikkijutut. Lähdetään siitä, että viisaus alkaa tosiasioiden tunnustamisesta. Erityisen vahingollista on itselle valehtelu, kuten tässä tapauksessa ovat kuntapäättäjät tekemässä.
Pesäpalloa on Sotkamossa katsottu avokatsomossa vuosikymmeniä.
Rakennetaan katettu katsomo ja muut tarvittavat tilat. Katsotaan, että onko todella pakko noin paljon rahaa hankkeeseen käyttää. Ja oma kysymyksensä on sekin, että ollaanko täysin jotain mafiaa leikkivän pesäpalloliiton armoilla? Pesäpalloa on pelattu ilman katettuja katsomoita jo iät ja ajat. Tällä vuosituhannella katsojat ovat yllättäin muuttuneet sokerista tehdyiksi.
Kait se katsomo on sitten tehtävä. Kun sitten tiloja joku käyttää, niin käyttäjä maksaa kunnalle vuokraa. Joko vuorokausilaskutuksella tai tuntilaskutuksella. Ilman sitoutumista yhteen käyttäjään.
Näin kaikki säilyttävät kasvonsa ja pesäpalloilu jatkuu Sotkamossa. Katsomo ja rakenteet ovat kaikkien käytettävissä, kun ne ovat kerran rakennettu.
En tietenkään toivo taloudellisia vaikeuksia kenellekään. Mutta aika on mikä on.
Nyt on julistettu ”Miltä tuntuisi olla susi”-kirjoituskilpailu.
Olisi pitänyt julistaa myös kirjoituskilpailu ”Miltä tuntuu olla suden tappaman koiran omistaja.” Siihen kirjoituskilpailuun minäkin voisin osallistua.
Pertti Granqvist
Sotkamon Nuorisoseuran hallituksen jäsen
ja ohjelmisto- ja markkinointitiimin jäsen