Naapurinvaara - kokoontumispaikkana jo vuodesta 1887
Naapurinvaara esiintyy ensimmäisen kerran kokoontumis- ja huvittelupaikkana aikakirjoissa vuonna 1887. Silloin Korholan maista lohkaistiin 20 aarin suuruinen palsta haminamaaksi. Tavallaan haminapalstoja lohkottiin järvien ja jokien varsilta veneiden pitoa varten eli kyseessä oli melkoisen harvinainen oikeustoimi, haminapalstan lohkaiseminen yli 250 metriä merenpinnasta korkean vaaran korkeimmalta laelta.
Tiedossa ei ole, miten kauan nuoriso oli Naapurinvaaralla mellastanut ennen haminapalstan lohkaisemista. Oletettavasti riittävän kauan. Rahvaan lisäksi Naapurinvaaralla vietti 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kauniita kesäpäiviä Kajaanin herrasväki. He tulivat höyrylaivan kyydillä Kärnälän eli nykyisen Naapurinvaaran Lomakylän rantaan nousten sieltä päivänvarjoineen ja eväskoreineen ihastelemaan Nuasen, Mujehoulun ja Vuokatinvaarojen tarjoamia maisemia.
Vuonna 1946 SKDL:n Naapurinvaaran yhdistys rakensi haminapalstalle 10x10 suuruisen tanssilavan sekä "kahvilan." Kahvit keitettiin nuotiolla ja kahvila tarkoitti laudoista kyhättyjä penkkejä tanssilavan vieressä.
Vuonna 1959 Naapurinvaaran Huvikeskus sai osan nykyisestä muodostaan. SKP:n Kainuun piiri rakennutti talkoilla toisen Kainuun suurtanssilavoista Naapurinvaaralle, toinen oli toukokuun 13. päivänä 1997 tulipalossa tuhoutunut Karanka Kajaanissa. Kansanedustaja Matti Meriläisellä (Naapurinvaara, Korhola) oli iso osuus lavan rakentamisessa ja tarvittavien tierasitteiden sekä tontin touhuamisessa.
Naapurinvaaran Huvikeskus tanssitti isot ikäluokat
Naapurinvaara oli yksi Pohjois-Suomen suurimpia tanssipaikkoja 1960-1970-luvulla. Vielä vuonna 1980 tanssilavojen syöksykierteen alkaessa kuuluisat juhannusjuhlat vetivät noin 3 000 juhlijaa. Parhaimmillaan juhannustansseisssa oli ollut aattona jopa yli 10 000 henkeä.
Naapurinvaaran voi sanoa tanssittaneet suuret ikäluokat. Monet 1960-luvulla tansseissa käyneet ja siellä puolisonsa tavanneet tulevat nyt kertomaan, millaista meno oli silloin ja saattaapa heillä olla mukanaan jo omien lasten lapsiakin, joille ukki ja mummo kertovat samalla suomalaisen huvielämän historiaa.
SKP:n Kainuun piiri järjesti tansseja Naapurinvaaralla vielä vuonna 1983. Kirjavien vaiheiden jälkeen, Naapurinvaaralla oli mm. neljä vuotta toiminut Lastenmaa Oy ja Napis Oy, Sotkamon Nuorisoseura ry osti paikan pakkohuutokaupasta heinäkuun 19. päivänä 1991.
Pohjolan valoisa yö ja etelän vehmas luonto...
Sotkamon Nuorisoseura ry on ostanut lisää tonttimaata paikan ympärille ja sen myötä myös Teatteri Havukka, Sotkamon nuorisoseuran näytelmäkerho siirsi toimintansa Kainuun Helmeen, kuten paikkaa 1970-luvun mainoksissa kutsuttiin.
Sen ajan tanssimainoksista löytyy toinenkin osuva ilmaus. "Pohjolan valoisa yö ja etelän vehmas luonto kohtaavat Naapurinvaaralla." Valoisan yön ja vehmaan luonnon lisäksi Naapurinvaaralla kohtaavat kymmenet tuhannet ihmiset, sotkamolaiset, kainuulaiset, karjalaiset, savolaiset, pohjois-pohjanmaalaiset, matkailijat, viime vuonna kävijöitä oli yhteensä 40 000.
Suurten ikäluokkien ajan yleisömääriin ei koskaan päästäne, mutta huippuesiintyjät kesäiltoina vetävät 2000 - 4000 henkeä tanssimaan Naapurinvaaralle.