Kansantarinan mukaan puhelimien yleistyessä Kainuun maaseudulla laitettiin muutaman vähän humuluonteisen poikamies isännänkin pirttiin seinäpuhelin. Reissuillaan mies oli numeroa jakanut ja silloin tällöin hirsiseinälle laitettu puhelin soikin. Pojan äiti oli vähän yksinkertainen ja talon nuori isäntä kielsi äidiltään puhelimeen vastaamisen.
Joka kerta äiti kuitenkin tiedusteli, että ”kuka se nyt muka toas soetti?”
Isännällä oli äitinsä kysymykseen sama vastaus joka kerran:
”Dallapé soitti.”
Olipa sitten eräänä syksyisenä iltana kyseisen talon naapurissa Maalaisliiton tupailta. Emännät keskustelivat puhelimista listaten niitä taloja, joissa ei vielä puhelinta ollut. Samalla keskusteltiin siitä, onko puhelimilla käyttöä. Poikamiesisännän äidiltä tiedusteltiin, kuinka usein heillä puhelin soi?
”Ihan jatkuvasti se halavio rämisöö.” Emännän antaman vastauksen myötä naapurit alkoivat kyselemään, että ketkä ne jatkuvasti soittavat?
”Dallapé soittaa.”
Kylän puhelinkeskuksen hoitaja puuttui puheeseen:
”Eikä soeta. Ne samat naeset, toenen Kajjaanista ja toenen Kuhmosta teille soettaa.”
Kauemmin kuin kaskun naiset on Dallapé soittanut.
Dallapé on tanssittanut viihdyttänyt suomalaisia 100 vuotta. Solisteina ja soittajina ovat olleet muuun muassa Olavi Virta, Bruno Laakko, Kauko Käyhkö, Georg Malmsten, Matti Jurva, Kosti Seppälä, A. Aimo, Vili Vesterinen ja niin edelleen. Sami Saari oli solistina ennen Juha Hostikkaa. Dallapé on tehnyt noin tuhat levytystä, ja myynyt noin miljoona levyä ja tehnyt käsittämättömän määrän tanssilavakeikkoja. Dallapé onkin eräänlainen standardi tanssiorkesterille. Laadun tae siis. Jos jostain orkesterista sanottiin sen soittavan melkein kuin Dallapé, oli kyse todella hyvästä kokoonpanosta. Vuosikymmenien varrelta Dallapén ohjelmistoon on tarttunut klassikoita, muun muassa Äänisen Aallot, Muistan Sua Elaine, Ikkunaprinsessa, Angelique, Tammerkoski, Ilta Oulujoella ja Alaska.
Keikkavauhti ei ole enää niin hurjaa kuin 1930-luvulla orkesterin kiertäessä Dallapé-Sisulla ympäri maata. Vauhti keikkojen määrällä mitattuna, ei Sisun huippunopeudella.
Juhlavuonna heinä-elokuun vaihteessa Dallapé heittää kolme tanssikeikkaa. Heinäveden Kermankosken lavalla 25. heinäkuuta, meillä 2.8 ja Kapakanmäen nostalgiaillassa yhdessä Komioiden ja Kyösti Mäkimattilan & Ajattoman Soinnun kanssa 8.8. Lisäksi 26.8. Dallapé konsertoi Valkeakoskella Työväen Musiikkitapahtumassa ja 29. heinäkuuta Lieksassa Vaski-Klubilla.
Harvinaista herkkua on siis tarjolla Naapurinvaaralla elokuun ensimmäisenä lauantaina.
Vielä harvinaisemmaksi illan tekee pitkältä tauolta kuvioihin palaava tangokuningatar Mira Kunnasluoto.
Siinä on vastausta myös somessa kommentoijille, jotka vuodesta toiseen toistavat keskustelupalstoilla käsitystään siitä, kuinka Napiksella eivät esiintyjät vaihdu.
Loppukevennys: Kuka oli Suomen ensimmäinen bändäri? Hän ei ollut Prinsessa 65, vaan Taija Haitta.
Taija Haitta mainitaan nimeltä 1927 julkaistussa ”Juhannustanssit Paksulassa”- nimisessä polkassa. Sanoituksen mukaan Taija Haitta oli kohdannut bändärinaisen unelman:
” Kissakin säikkyi, pankolla väikkyi ja ihmetteli hampaat irvessä. Kun pelimanni veti sitä haitantaijaa huitunluitia aijaijaijaa.”
Pertti Granqvist
Kuvat Dallapén esiintymistä Naapurinvaaralta ja arkistokuvia Dallapén sivuilta. Toisessa kuuluisa Dallapé-Sisu ja toisessa 1940-luvun kuvassa on soittajien nimetkin näkyvillä.
