Savossa tansseja torstaisin ja sunnuntaisin
Neljäkymmentä Napiksen talkoolaista nousi lauantaina Antti Mäkisen kuljettaman A. Kyllönen Oy:n onnikan kyytiin Sotkamosta, Sotkamon ja Kajaanin väliltä sekä Kajaanista.
Kuten aiemmillakin tammikuisilla Napiksen talkoolaisten kuusenkaristajaismatkoilla, oli nytkin suuntana Savo. Tällä kertaa mentiin Pieksämäelle saakka.
Kohteena siellä oli Kari Tapio Paalupaikka Areena. Vanhasta veturitallista tanssipaikan rakentaminen oli vaatinut paalua. Nimi ei kuitenkaan johdu Pieksämäen kaupungin remontoitiin käyttämästä 17 miljoonan euron summasta, vaan Kari Tapion tunnetuksi tekemästä samannimisestä kappaleesta.
Kyseinen rakennus on suojelukohde, jonka VR lahjoitti kaupungille ja kaupunki kustansi mittavat remontit. C-viihde on vuokralaisena.
Miksikö sitten Pieksämäellä, eikä Karin syntymäkaupungissa Suonenjoella? Paalupaikka Areenan tilat vuokranneen C-Viihteen Juha Lipposen mukaan Kari Tapio vaikutti Pieksämäellä elämänsä aikana. Suonenjoella on muistomerkki torin reunassa kapupungintalon pihapiirissä. Juha Tarvainen oli tietoinen tästä ja sunnuntaiaamuna ennen kotimatkalle lähtöä kävimme korutonta muistomerkkiä katsomassa ja otimme ryhmäkuvan. Muistomerkin tekstissä kerrottiin Kari Tapion syntyneen kyseisellä paikalla sijainneessa synnytyssairaalassa 22.11.1945. Muistomerkissä on myös koskettavan ”Myrskyn jälkeen.” sanat. Sävellys on Veikko Samulin ja sanat Kari Tapion.
Kari Tapio ei ole ensimmäinen Suonenjoella syntynyt tanssilavojen suursuosikki. Erkki Junkkarisen, ensimmäisen platinaa levyttäneen laulajan takavuosikymmenien sukupolvet muistavat oikein hyvin.
Takaisin Pieksämäelle. Paalupaikassa pyörähdellään samoissa tiloissa, missä ennen höyryvetureita pyöriteltiin kääntöpöydällä. Tila on kaikkiin suuntiin avara ja pyhitetty tanssimisille. Sisäisesti nautittavia liukasteita myydään paikallisen osuusliikkeen ravintoloista. Juomia ei saa tanssilavalle tuoda, reunoille kylläkin. Pöytien ääressä on hyvä nauttia niistä ja seurata tanssijoita. Ikärajoitusta ei Paalupaikassa ole. Ei ylä-, eikä alaikärajaa. Silmämääräisesti arvioiden yleisö Paalupaikassa oli keskimääräistä nuorempaa jos vertailukohteena käytetään tanssilavoja yleensä. Lipun hinta 22 euroa.
Erityisen luistava ei parketti ole. Kengänpohjia liukastetaan Paalupaikassa kahvinporoilla. Se ei käynyt selville, onko kyseessä Saludo, Costarica vai Kulta-Katriina. Veikkaan kyseessä olevan Kulta-Katriinan osuuskaupan läheisyyden takia.
Lauantaina Paalupaikalla esiintyi Saija Tuupanen eXmiesten kanssa. Väkeä oli runsas 500. Toisen, tunti ja 20 minuuttia kestäneen vauhdikkaan setin jälkeen Saija jakoi nimikirjoituksia pitkässä jonossa odottaneille faneilleen. Saija jäi lauantain jälkeen keikkatauolle. Tauon jälkeen hänellä on ensimmäinen keikka Naapurinvaaralla 21.3.2026. Rempseää menoa on tuona iltana luvassa, koska samalle illalle on kiinnitetty Mika Lappalainen & Onnentekijät.
C-Viihde ei järjestä tansseja Paalupaikassa kesäkaudella. Kesällä siirrytään luonnonkauniille Salmen Lavalle Jäppilään. Salmen lavalla tansseja järjestetään kilpailutilanteesta johtuen torstaisin.
Pieksämäellä tavattiin tuttuja. Kaksi Paakinmäestä maailmalle lähtenyttä kaveria kävi esittäytymässä. Yhteisiä tuttuja löytyi ja tapauksia muisteltavaksi pitemmäksikin sessioksi, kun mihin oli tällä kertaa aikaa.
Jos olisimme matkustaneet junalla, niin konduktöörin kuulutus olisi kuulunut ”Seuraavaksi Alapitkä.”
Alapitkällä toimiva 1899 perustettu Nuorisoseura järjestää muutamaa vuotta vanhemman Sotkamon Nuorisoseuran tavoin tansseja Alapitkän Nuoriseuran talolla kesäteatteria unohtamatta.
Hyvässä kunnossa olevalla Alapitkän Nuorisoseuran talolla järjestettiin aiemmin tansseja lauantaisin. Nykyisin sunnuntaisin klo 15.00-19.30.
Yleisömäärät eivät ole laskeneet, päinvastoin tämän talven keskiarvo on yli 300. Osansa tässä Keiskillä. Keiskin keikalle ei kaikki halukkaita voitu sisään ottaa. Alapitkälle voi ottaa yleisöä 550, mutta silloin tanssijoille ei ole liiemmin tilaa. Lipun hinta on 20 euroa, 15-20- vuotiaille lippu maksaa 15 euroa.
Sihteeri/taloudenhoitaja Jouni Tarvainen kertoi ennen seuran eläneen kesäteatterin tuloilla.
Eli kesäteatterin tuottaneen paremmin kuin tanssit. Nyt tilanne on kääntynyt päinvastaiseksi. Tanssit tuottavat paremmin.
Sunnuntaitanssien järjestämisessä aiemmin vuoroteltiin Rauhalahden kanssa.
Alapitkän Nuorisoseuran toiminnassa on mukana Naapurinvaaralla syntynyt Salme Saastamoinen (os. Meriläinen). Hänen ukkinsa, kansanedustaja Matti Meriläinen lahjoitti tontin Naapurinvaaran Huvikeskukselle.
Ala-Pitkällä toimintaa meille esittelivät Salme, Salmen mies, ”laajennetun johtokunnan” jäsen Leo Saastamoinen, sihteeri-rahastonhoitaja Jouni Tarvainen ohjelmistovastaava Jarno Itkosen lisäksi.
Matin ja Liisan aseman lounas on äänestetty Suomen parhaaksi. Ennen kohti Kainuuta lähtöä kävimme toteamassa äänestyksen tuloksen pitävän paikkansa.
Majoituimme Suonenjoella Carneval-hotellissa. Isoimmat karnevaalit ovat sielläkin eldankaa. Muita matkailjoita ei ollut ja ravintola eikä yökerho avoinna.
Miksi sitten Suonenjoella? Siksi, ettei Pieksämäeltä löytynyt majoitusta. Savonsolmu on purettu pois ja tarjolla oli majoituspaikkoja, minne meidän ryhmämme olisi mahtunut.
Teksti ja kuvat Pertti Granqvist
