Koronavirus on muunnoksineen tehnyt suurhyökkäyksen suomalaisten kimppuun. Vääjäämättömällä voimalla etenevä virus saavuttaa jokaisen niemen, notkelman sekä saarelman sairastuttaen kansalaisia vakavasti tai vähemmän vakavasti riippuen rokotussuojasta.

Hyvä ystäväni, sotaisista kielikuvistaan tunnettu Raja-Matti vertaisi koronan kanssa taistelua jo kesän 1944 suurhyökkäykseen Kannaksella.

Ehkä tässäkin käy samalla tavalla, suurhyökkäys torjutaan ja jonkin ajan päästä tulee rauha.  Sen jälkeen ryhdytään rakentamaan yhteiskuntaa uudelleen. Haavoittuneita on paljon, kuolleita onneksi vähemmän kuin ennustettiin mutta taloudellisiin vaikeuksiin joutuneita ihmisiä, yrityksiä ja yhdistyksiä sitäkin enemmän.

Koronavuosien vaurioita korjataan vuosien ajan ja koronasta kirjoitetaan kymmeniä kirjoja ja satoja lehtijuttuja sekä tv- ja radio-ohjelmia. Arvioidaan ja punnitaan, onko noudatettu perustuslakia, onko poljettu kansalaisten perusoikeuksia vai mitä on tapahtunut. Onko koronapassi laillinen vai laiton, syyllistytäänkö syrjintään?

Tuleeko ”rauha” maaliskuun alkuun mennessä, jopa aiemmin vai joskus kesällä, sitä emme tiedä.

Tällä hetkellä olennaisin kysymys on se, että onko korona variantteineen enää yleisvaarallinen tartuntatauti vai ei?

Jos vastaus on viimeksi mainittu, niin rajoitukset ovat jo yleisvaarallisia. Ravintoalayrittäjistä osa on uponnut kaulaansa myöten maksamattomien laskujen suohon. Seurauksena päätös toiminnan lopettamisesta tai jopa konkursseja.  Tapahtuma-alalta on kadonnut tuhansia välillisiä ja välittömiä työpaikkoja ja tulee katoamaan.

Rajoituksilla ei tässä vaiheessa enää estetä koronan leviämistä. Ainostaan kiihdytetään yritysten ja yhdistyksen ahdinkoa.

Vaan mitäpä kuuluu Naapurinvaaralle?

Jäiden polttamistahan tämä on ollut. Vaikka hyviäkin hetkiä olemme kokeneet.  Erilaiset tuet ovat olleet enemmän kuin tarpeeseen. Koronatartunnoilta vältyttiin, korona oli kuitenkin läsnä niin asiakkaiden kuin talkoolaistenkin mielessä.

Ennen uudenvuodentansseja soitti mies Kuopiosta ja kysyi:

”Saako teiltä koronatartunnan?”

Vastasin:

”En voi varmaksi luvata.”

Tälle vuodelle meillä on hyvä, jopa erinomainen ohjelmisto.  Kesän huipputapaus tulee olemaan juhannusaaton lisäksi Suvi Teräsniskan ja Antti Ketosen esiintyminen 30. heinäkuuta.

Julkaisemme koko kesän ohjelmiston lähiaikoina.

Jospa kauden alkaessa 5.3 olisivat rajoitukset muisto vain.

Pertti Granqvist

Sotkamon Nuorisoseura ry:n hallituksen jäsen

 

 

 

 

Hurjina nuoruusvuosina olin muutaman kerran jonkun metsäkoulun tai Metsähallituksen entisen, bussimallisen Transitin kuljettajana tanssireissuilla. Pisimmät reissut suuntautuivat Iisalmen takamailta Hyrynsalmen Eli ”Jerusalemin” Iskulle.  ”Ransiteissa” olivat lisälämmittimet sisällä, mutta muuten ne olivat melko onnettomia talviautoja. Kiinni saattoi jäädä melkein mihin tahansa. Lapio ja hiekkalaatikko tai kettinginpätkät oli syytä pitää mukana.

Se siitä. Matkaa edellä kerrotulle reissulle tuli yhteen suuntaan noin 170kilometriä ja aikaa kului pysähdyksineen kolmesta neljään tuntiin. Pysähdykset johtuivat eri syistä, Kajaanissa E-öljyjen yöasemalla liikenneympyrässä pysähdyttiin aina tullessa ja mennessä. Silloin ohitustietä ei ollut.

Vuoden ensimmäisissä tansseissa Naapurinvaaralla väkeä oli muun muassa Ranualta ja Tohmajärveltä. Molemmista tulee matkaa noin 260 kilometriä per suunta.

Seinäjoeltakin oli saapunut tanssijoita, lähes 380 kilometrin päästä. Lisäksi oli Kuopion ja Jyväskylän seudulta tansseihin saapunut yleisöä.

Eikä vain töllistelemään ja ällistelemään. Viime lauantaina ihmiset tanssivat tanssimasta päästyään.  Kiittelivät meitä järjestäjiä ja orkestereita.

Tilanne oli tosiaan sikäli erikoinen, että missään muualla ei Suomessa ollut tansseja.

Olen kuullut kiitoksien lisäksi arvostelua tanssien järjestämisen vastuuttomuudesta.  Vastuusta pitäisi kysyä koronanyrkiltä, kunnalta ja Avilta.

Tilanteita, jossa yksi maakunta tasavallassa on rajoitusten ulkopuolella ei pitäisi syntyä. Ei, vaikka tauti on rajoitttunut tunnetuista syistä pääkaupunkiseudulle ja me saatiin järjestää tanssit.

Tanssit, jotka olivat kuitenkin toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevä järjestää. Olimme pakkotilanteessa, jos peruimme esiintyjät, niin jouduimme maksamaan palkkiot. Mikäli viranomaiset olisivat kieltäneet yleisötilaisuudet, niin peruutuksesta ei kuluja järjestäjälle koitunut.

Lauantai toi tuulahduksen tulevaisuudesta. Todellisille tanssien harrastajille ei tärkeää ole orkesterien nimikuuluisuus, matka tanssipaikalle tai tanssien järjestämisen ajankohta.  Tämä on myös mahdollisuus niin sanotuille kakkosorkestereille. Heistä tulee ykkösorkestereita niihin tansseihin, joissa on yksi orkesteri ja saattaapa kahden orkesterin tansseissakin olla kaksi kakkosorkesteria. Siksi usean tanssipaikan ohjelmisto on rakentunut niin, että kallishintaisia ja nimikuuluja orkestereita on entistä vähemmän.

Naapurinvaaralla jatketaan entisellä linjalla. Orkestereita on kaksi, juhannusaattona kolme.

Esiintyjäpalkkioiden lisäksi merkittävän kustannuksen muodostavat energian hinnan nousun myötä kiinteistöjen lämmitys.

Naapurinvaara lämpiää sähköllä ja öljyllä.

Maaliskuun 5. päivästä alkaen pääsylipun hinta Napiksen tansseihin on 18 euroa. Juhannusaaton tansseihin 20 euroa. Syynä yleisten kulujen kasvun vuoksi myös tanssilippujen hintataso. Kahden orkesterin tansseissa ovat liput olleet järkeään 17-20 euron hintaisia. Naapurinvaaralla 16 eurolla on menty usean vuoden ajan.

Hyvää ja todellakin entistä parempaa uutta vuotta kaikille tasapuolisesti!

 

Pertti Granqvist

Naapurinvaaran Huvikeskus/Sotkamon Nuorisoseura

Ohjelmisto- ja markkinointitiimi

 
Kuva Naapurinvaran vuoden ensimmäisistä tansseista.

”Älä laita videota nettiin”, juttusille lauantaina esiintyjälavan edessä pyörähtänyt viehättävä nainen sanoi.

Kysyin syytä, ja oletin saavani sen tavallisen vastauksen siitä, ettei tuttavat, sukulaiset ja työkaverit näkisi hänen  olleen tansseissa. Mutta vastaus yllätti:

”Ettei kotiin jääneitä harmittaisi niin paljon heidän kuullessaan ja nähdessään kuinka hyvät tanssit olivat.”

Nainen ei yksin ollut ajatustensa kanssa. Yleisöltä kiitosta esiintyjistä tuli niin paljon, että melkein hävetti.

 Yleisöä oli 300. Etukäteen tulleiden tiedusteluiden perusteella odotettiin enempääkin väkeä. Silmämääräisesti arvioiden osa paikallisista vakioasiakkaita oli jäänyt kotiin. Samoin Vuokatista ei matkailijoita saapunut tansseihin siinä määrin kuin odotettiin.

Syynä tietenkin korona variaatioineen. Tuleva viikko näyttää, että kuinka tässä lopulta kävi.

Tanssijoita sitten tuli pitkienkin matkojen päästä. Ja sen näki, väkeä oli enemmän lavalla kuin lavan reunalla.

Myös orkesterit tulivat kaukaa.

Molemmat orkesterit soittivat perinteistäkin perinteisempää tanssimusiikkia. Joonas Erkkilän porukka on kitarabändi, joka on selkeästi saanut vaikutteita Topi Sorsakoskesta ja Agents-yhtyeestä. Vaan tangokin taipui sillä tavalla, että Joonas Erkkilän kannattaisi harkita osallistumista kotikaupungissaan järjestettäville tangomarkkinoille.

Bändissä on seinäjokelaisten lisäksi kaksi soittajaa Nokialta.

Vielä kauempaa saapui Katja Karisukki orkestereineen. Katja kertoi olevansa Ypäjältä ja Fernandan pojat Salosta. Matka on pitkä Kainuuseen, mutta keikkoja ei ole liikaa tarjolla.

”Seuraavat tammikuun 20 päivän tienoilla, jos rajoituksia ei Varsinais-Suomessa jatketa.”

Katja orkestereineen eri päässyt ilman encoren esittämistä hienojen viimeisten valssien ”Lennä mun lempeni laulu” ja ”Yön Syliin” jälkeen. Encore pyydettiin myös Joonas Erkkilän orkesterilta.  Yhteislaulua illan solistit esittivät myös.

Näin mentiin Suomen ainoissa tansseissa. Naapurinvaaralla jatketaan 5.3, mikäli tautitilanne ja viranomaiset sallivat.