”On täällä melkoiset kinkerit tänään”, sanoi Kyösti Mäkimattila toisen settinsä aluksi lauantaina.
Kielikuva oli osuva myös siksi, että pääsiäisellä on vahva uskonnollinen tausta. Vielä 1980-luvun alussa oli vaikeaa ja lähes mahdoton saada huvilupaa tanssien järjestämiseen pitkänperjantaina tai lankalauantaina. Naapurinvaarallakin elettiin Nuorisoseuran järjestäessä ensimmäiset pääsiäistanssit 1992 sitä aikaa, jolloin niin sanottu väliyö oli ainoa mahdollinen päivä. Siis ensimmäinen pääsiäispäivä.
Viime vuosina pitkäperjantai ja lankalauantai ovat vakiintuneet tanssi-illoiksi. Sopii erityisen hyvin Tanssikarnevaalien muottiin.
Kainuun Tanssikarnevaalit järjestettiin neljännen Naapurinvaaralla ja viidennen kerran Kainuussa. Naapurinvaaralle systeemi rantautui Kajaanin kautta. Ensimmäiset karnevaalit eivät joukkotilaisuudeksi muodostuneet. Taisin olla se ikävä immeinen, joka ihmetteli tilaisuuden järjestämistä siellä, koska tässä äärellään on myös oikea tanssipaikka.
Gramofoni, Suomen Tanssipuoti ja Naapurinvaaran Huvikeskus muodostivat kolmen kimpan. Siitä se lähti, lauloi Annikki Tähti. Tänä vuonna kaikesta taloudellisesta ahdingosta, sodista ja muusta paskasta huolimatta kirjattiin ennätykset tanssien ja tanssikurssien yleisömäärissä. Erityisen ilahduttavaa oli nuorten osuus niin tanssien kuin kurssien asiakkaissa.
Nyt jo mietitään sitä, mitä tehdään, jos kurssien osan ottajamäärät tästä kasvavat? Järjestetäänkö Naapurinlammen jäälle auratulla alueella jäätanssikurssit? Tänä vuonna ei olisi ollut kestävää jäätäkään. Oikeasti vaihtoehtoja on kaksi: Joko osanottajamäärien rajoittaminen tai isompien tilojen etsiminen Vuokatista. Kovin kaukana pääpaikasta ei lisätilat voi olla. Siitä kansalaisaloitteen voimalla kirkonkylälle rakennettavaksi vaaditusta kulttuuritalostakaan ei apua välimatkasta johtuen ole.
Vielä tuohon aiheeseen pääsiäisen tanssit palatakseni, lauantaina asiakkaat ihmettelivät, miksi samaan aikaan Puolangan kunta (näin olen ymmärtänyt) järjesti kahden tunnetun orkesterin voimalla tanssit. Eniten ihmetystä ihmisissä herätti saman aikaisuuden lisäksi pääsylipun hinta Puolangan tansseihin. Lippu ovelta oli 10 euroa kalliimpi kuin Naapurinvaaralle.
Selitykseksi tarjottiin vakavia puutteita järjestäjien somen lukutaidoissa ja järjestäjän vähävaraisuutta.
Olisihan tosiaan eka pääsiäispäivän ilta ollut tarjolla. Tässä todellakin kiteytyy kainuulaisen tapahtumajärjestämisen suurin pöljyys. Jos meillä on viikossa kaksi huippukonserttia, niin enemmän kuin 50 prosentin todennäköisyydellä ne ovat samana päivänä.
Paras esimerkki meiltä Sotkamosta viime kesältä. Samana iltana Napiksella Rastiviikontanssit ja kirkolla kaksi teatteriesitystä. Jotka molemmat alkoivat samaan aikaan, tanssit vähän myöhemmin.
Lauantain tanssien yleisömäärää ”kinkereissä” vuosikymmenien ajan kiertänyt, kuun lopulla tasavuosikymmeniä täyttävä Kyösti Mäkimattila kommentoi nelinumeroisen luvun ylityksen olevan harvinaista herkkua nykyään. Onnittelut Kyöstille näin etukäteen.
Meillä nelinumeroisen luvun ylityksessä kerta oli toinen tälle vuodelle, Hyötyä valuu seutukunnallekin majoitusvuorokausien kasvun ja kaikenlaisten palveluiden käytön myötä. Naapurinvaaralle ostetaan tavaraa ja palveluita paikallisilta yrityksiltä. Muutakin kuin asiakkaiden suosikeilleen tilaamia täytekakkuja.
Kesää kohti mennään kovalla vauhdilla. Toukokuun puolella on vuorossa Oulu Euroopan Kulttuuripääkaupunki-systeemiin liittyvä Kainuu Tanssii ja Soi-tapahtuman ensimmäinen kohde, tanssit Murtomäen Kansantalolla. Huhtikuussa meitä ovat Naapurinvaaralla tanssittamassa muun muassa kainuulaisille tutut Heikki Koskelo ja Hanna Hirvonen. Toukokuussa Yölinnun kanssa Anssi Vimpari ja Öiset Kulkijat.
Tämä yleisvastauksena kaikille niille, jotka kyselevät aika ajoin, miksei meillä ole paikallisia esiintyjiä.
Nähdään tansseissa!
Pertti Granqvist
