Lähde: Tanssiin.fi
Tanssien suosion kasvu erityisesti Etelä-Suomessa ja median kirjoitukset nuorten lavatanssitrendistä on saanut kaikkea tervettä yhteisöllisyyttä, yhdistystoimintaa, maaseutua sekä yleensä liikuntaa inhoavat ja omassa kuplassaan elävät Helsingin kulttuuripiirien lyhyttukkaiset naiset sekä pitkätukkaiset miehet varpailleen. Juuri sen porukan, jotka uskovat Suomen suurimpaan valeuutiseen susien uhanalaisuudesta ja joiden mielestä elokapina on täysin oikeutettua sekä järkevää toimintaa.
Suomen Kuvalehteen kirjoittanut vapaa toimittaja ja dokumentaarisen elokuvan opiskelija Juho Kankaanpää otsikoi kolumninsa ”Nuoret karjakot.”
Hänen stereotypioita sisältävästä kolumnista paistaa osittain läpi samanlainen asennemaailma, kuin joistakin Sotkamon Suomi24-palstalla julkaistuista ja Naapurinvaaraa koskevista kirjoituksista. Molemmista paistaa lisäksi läpi lähes täydellinen tietämättömyys. Epäilen ettei palstalle kirjoittelevat ole käyneet Naapurinvaaralla tai muillakaan tanssipaikoilla. Sama epäilys lankeaa Suomen Kuvalehden kolumnistin päälle.
Kolumnistilla lienee kuitenkin joku syvä tanssien aiheuttama trauma. En käy arvailemaan trauman aiheuttajaa. Todella paljon vaikuttaa ärsyttävän nuorten kasvava osuus tanssien yleisössä.
Juho Kankaanpää huolestuneena kirjoittikin myös tangon kiinnostavan.
”Seinäjoen tangomarkkinoille osallistui tuhat alle 25-vuotiasta kävijää, järjestäjien päästettyä nuoret tapahtumaan ilmaiseksi.”
Trendin pääsyylliseksi Kankaanpää kolumnissaan nimeää Tiktokin, jatkaen huolestuneena:
”Nuorten lavatanssi-innostusta on tietysti vaikea käsittää, elleivät paritanssit ole jonkinlaista spartalaista itsekaraisun harjoittamista.”
Voisivat ollakin, jos tanssipari ei olisi millään tasolla kiinnostava. Näin käytännössä harvoin asia on, useammin toki teoriassa mahdollista.
Kirjoitin joskus jonnekin, ”että mikäli Napikselle tulee yksinään, siististi pukeutunut ja suhteellisen selvä mies ja hän lähtee ilman naisseuraa pois, annetaan miehelle ovella pois lähtiessä sukupuolista tasa-arvoa korostavien järjestöjen yhteistiedot.” Kenellekään ei ole annettu esitteitä kyseisistä järjestöistä. Ei ole tarvinnut antaa.
Tansseja kolumnisti kuvaa ilottomaksi tapahtumaksi ja niistä kuvattuja videoita myös. Lieneekö hän katsonut vaikka Arja Korisevan keikasta kuvattua videota? Tuskinpa.
Kolumnistin mukaan nousevan lavatanssitrendin takia nuorten aikuisten uusi tyyli-ikoni vaikuttaa olevan karjakko.
Erinomaista. Näin pitää ollakin.
Karjakko onkin paljon parempi tyyli-ikoni nuorelle aikuiselle kuin Mannerheimintiellä keskellä päivää liikenteen tukkona istuva, sateenkaaren värisiin housuihin pukeutunut sukupuolineutraali hipsteri.
Vieläkin kohahduttavampi nuorten tyyli-ikonina olisi tarkkailukarjakko. Sellaisia oli 1930-luvulla Kajaanin Seppälässä karjanhoitokoulussa koulutettu. Koulussa siellä oli ollut myös ottoäitini Aino Sofia os. Kemppainen (s.1916). Muistelen, että hän olisi ollut koulutukseltaan peräti tarkkailukarjakko. Aivan varma tästä en ole.
Joka tapauksessa karjakko tai tarkkailukarjakko Aino Sofia oli työteliäs, osaava, älykäs, mutta vaatimaton ihminen. Paras mahdollinen tyyli-ikoni 2 000-luvunkin nuorille aikuisille.
Pertti Granqvist