Valtakunnan mediasta bongasin uutisen, kuinka ennätysmäärä ratsastustallien yrittäjiä on joutunut lopettamaan toimintansa. Syynä on kustannusten kasvu, kustannusten, joita ei ole voitu siirtää asiakkaiden maksettavaksi.

Heinän, kauran ja yleensä rehujen sekä varusteiden hinnat energiasta puhumattakaan ovat jyrkässä nousukierteessä. Talliyrittäjillä on lämmitettävä valtavan kokoisia rakennuksia. Kymmeniä karsinoita ja maneesi lisäksi. Toimisto- ja asuintilojakin näissä yleensä 70-80 -luvulla rakennetuissa talleissa on.

Tanssipaikkojen rakennusten omistajien ei tarvitse ostaa toimintaa pyörittääkseen heinää ja kauraa. Lämmitykseen käytettävän energian kallistuminen kuitenkin tietää vaikeita aikoja ja erilaisten ratkaisujen etsimistä.

Näiden erilaisten ratkaisujen tarjoajia löytyy maailmalta. Kaikenlaisten sopimusten tarjoajia on liikenteessä. Niin isompien kuin pienempien kiinteistöjen omistajien kannattaa olla tarkkana ja selvittää tarjoajien taustoja. Ettei joudu ojasta allikkoon.  On siellä asiallisiakin juttuja, mutta myös humpuukimaakareita ja jopa huijareita.

Tulee mieleen 70-luvulla kiertäneet ruiskutettavan eristeen kauppiaat.  Rintamamiestaloihin hirren ja lautavuorauksen väliin ruiskutettiin vaahtomaista ainetta. Muistaakseni Firmoja oli kaksi, UF-Eriste ja Thermoeriste.

Kun aikanaan lautavuorauksia purettiin talojen peruskorjauksien yhteydessä, todettiin eristemassan kuivuneen ja pudonneen kivijalkaan. Eli eristeestä ei ole ollut mitään hyötyä.

Yksi ratkaisumalli on kustannustehokkuuteen pyrittäessä kiinteistöjen käyttöasteen nostaminen. Valtaosa Suomen seurantaloista, kylätaloista ja tanssitaloista on vuodessa vain muutaman viikon ajan käytössä.  Jos sitäkään. Kulut kuitenkin juoksevat 365 päivää vuodessa.

Käyttöasteen nostaminen tarkoittaa perinteisen toiminnan lisäksi verkostoitumista. Erilaiset, konsertit, näyttelyt ja vastaavat onnistuvat seurojen- ja kylätalojen tiloissa.  Onneksi on kuntia ja kaupunkeja, joissa on ymmärretty yhdistysten tukala tilanne ja annettu apua tavalla tai toisella. Esimerkiksi Kuhmossa vapautettiin kunnanvaltuuston päätöksellä yleishyödylliset yhdistykset kiinteistöverosta ensi vuodeksi.

Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, kun tarkemmin ajatellaan, kirkonkylien seurojentaloissa ovat kiertävät huonekalujen myyjät tehneet kauppaa vuosikymmenien ajan. Eli historian tunteminen auttaa tässäkin tapauksessa nykypäivän ymmärtämisessä.  Yhdistysten vetäjiltä vaaditaan nyt mielikuvitusta luovuutta käyttötarkoituksia rakennuksille keksittäessä.

Tanssien lisäksi tapahtumien järjestämisellä Naapurinvaaralla on pitkät perinteet.  Joulumessut järjestettiin ensimmäisen kerran 29.11.1992.  Itsenäisyyspäivänä tapahtuma on järjestetty vuodesta 1994 lähtien.  Nyt on siis juhlavuosi, kolme vuosikymmentä Joulumessuja.  Tapahtuma on tärkeä yrittäjille Kainuussa ja lähimmissä maakunnissa. Päätellen taas tänä vuonna tulleista kyselyiden määrästä.  Eikä vain kyselyjen. Kaikki myyntipaikat on menneet.

Viime viikonvaihteessa järjestettiin Naapurinvaaralla Kainuun Kirjamessut. Pitää vielä toistamiseen todeta siinä toteutuneen parhaalla tavalla erilaisten toimijoiden yhteistyön, jonka tuloksena niin Sotkamon 375-vuoden olemassa oloa juhlinut kunta kuin myös tietenkin Naapurinvaaran Huvikeskus saivat hyvää mainosta.

Niin Sotkamossa kuin muuallakaan ei tarvitse investoida kulttuuritalojen rakentamiseen. Sopivia ja monenlaisiin tilaisuuksiin taipuvia tiloja on jo olemassa.

Kasvaviin kustannuksiin palataksemme, ensi tanssikauden alusta joudumme nostamaan pääsylipun hinnan 20 euroon. Emme ole ainoa tanssipaikka, jossa lippu maksaa 20 euroa. Jo tällä hetkellä useilla tanssipaikoilla lipun hinta on 20 euroa.  Me tarjoamme rahalle vastineena hyvää tanssimusiikkia  livenä tauotta, karaoken, unohtamatta sijaintia keskellä Sotkamon sinisiä vaaramaisemia Vuokatin vieressä.

Pertti Granqvist

Lisää kommentti