Juhannusaaton yleisömäärä 1839 on paljon, jos sitä verrataan koronan jälkeisen ajan yleisömääriin. Vähän, jos sitä verrataan huippuiltojen yleisömääriin ennen koronaa niin Naapurinvaaralla kuin muillakin tanssipaikoilla. Puhumattakaan nyt 60-luvun yleisömääristä.
Yleisömäärän jäädessä alle tavoitteen, tehdään analyysi. Yleisömäärän ylittäessä tavoitteen on syytä tehdä myös analyysi.
Oma arvioni oli ja sanoinkin talkooväelle juhannusaattona olevan syytä varautua jopa 1500 asiakkaaseen.
Illan pääesiintyjän vetovoima yhdistettynä ajankohtaan ja Naapurinvaaran vetovoimaan olivat yleisömenestyksen kulmakivinä. Myös säätilalla oli vaikutusta. Koleahko, sadetta uhkaileva sää on tanssienjärjestäjän toivekeli juhannusaattona Naapurinvaaran kaltaisessa paikassa. Se on nähty ennenkin ja nähtiin myös perjantaina.
Eikä sade jäänyt pelkän uhkailun asteelle. Taivaan hanat avautuivat lähes samaan aikaan tanssipaikan ovien kanssa. Onneksi kuuro oli lyhytaikainen
Merkille laitettiin alle 25-vuotiaiden lipun ostaneiden suuri määrä, tasan 300. Myös linja-autoissa oli matkustajia sekä Sotkamosta, Vuokatista että Kajaanista. Autoja ohjattiin varapaikoille, muun muassa Naapurinvaaran koulun urheilukentälle. Asiakkaat eivät joutuneet kävelemään sieltä tai sinne. Heille oli järjestetty kuljetus.
Kake Randelin tekee tänä vuonna entistä vähemmän tanssilavakeikkaa ja enemmän festarikeikkaa. Juhannuksen alla Iltalehti tiesi kertoa Kaken nousseen suosituimpien keikka-artistien porukkaan.
Juhannuspäivän iltana Kake suuntasi Kangasniemen Syvälahden lavalle. Neitoset jatkoivat matkaansa solistinsa Maria Pisilän kotimaisemiin Yppärin Merimajalle. Hanna Hirvonen Ilolan lavalle Sonkajärvelle.
Neitoset ja Hanna Hirvonen vastasivat illan aikana perinteisen tanssimusiikin tarjonnasta. Molemmat nähdään vielä toistamiseen tämän vuoden aikana.
Teksti ja kuvat sekä video Pertti Granqvist ja Janne Tarvainen. Video julkaistaan myöhemmin.