Sateisen päivän jälkeen edessä oli sumuinen yö. Täysikuu loi kelmeää valoa sumuverhon läpi vuorokauden vaihduttua. Naapurinvaaralla lauantaina täydenkuun tansseissa lähes 500 asiakasta otti kaiken riemun irti illan monipuolisesta musiikkitarjonnasta.
No, ei ihan kaikki. Joidenkin mielestä Kaihon esittämä musiikki oli sieltä, minne ei aurinko paista täysikuusta puhumattakaan.
Oli niitäkin, jotka kädestä pitäen kävivät kiittelemässä illan musiikista. Mielensä pahoittaneille kerrottakoon Kaihon tilaamisesta vastuussa olevan nimen löytyvän tämän artikkelin alta ja otan mielelläni kaiken palautteen vastaan. Taustaksi sen verran, että ainakin yritämme saada eri tavoin nuorta väkeä tansseihin. Alennettu lipun hinta ja ensi lauantain maksuton Vaihtoaskel-tanssikurssi ovat osa tätä ”nuorisoprojektia.” Sekä Kaihon kaltaiset esiintyjät. Syyskuussa nuorten esiintyjien osastoa edustavat Neitoset ja tuoreet tangokuninkaalliset. Perinteisiäkin esiintyjiä on tulossa. Ensi lauantaina muun muassa Anneli Mattila ja ”Raikku” sekä kahden viikon päästä Vaellustansseissa Antti Ahopelto sekä Virpi Piippo.
Yleisömäärä ylitti järjestäjien illalle asettaman tavoitteen. Koronan ja sitä seuranneiden, kesäajalle osuvien tapahtumien ruuhkan hellittäessä väki käy tilaisuuksissa, joissa ei sada räntää niskaan, eikä kelkkaetelän puoleinen tuuli hivele poskipäitä.
Legendaarisen Pekkaniskan Poikien perustaja Matti Venetvaara kertoi korona-aikana pitäneensä kahden vuoden tauon.
”Onneksi löytyi soitto- ja lauluvoimainen orkesteri.”
Matti-Sakarin orkesteri on sama kuin Marita Taavitsaisen Koivu. Maritaa orkesteri käy edelleen säestämässä, mikäli samaan aikaan ei Pekkaniskan pojilla ole keikkaa.
Pekkaniskan Pojissa haitaria ja kitaraa soittavan Anssi Huotarin sukujuuret ovat Kuhmossa. Tunnettu hevosmies ja kuorma-autoilija Eero Huotari on Anssin serkku. Anssi kertoi asuvansa nykyisin Varkaudessa.
Lauantaina linja-autossa Vuokatista tuli mukavasti väkeä. Karavaanareita oli paikalla myös huomattavan paljon. Se on myönteistä, heidän toivoisi ymmärtävän, ettei viidellä ajoneuvolla voi valloittaa kymmenen auton paikkaa. Naapurinvaaralla toimitaan pysäköintipaikan, eikä leirintäalueen sääntöjen mukaan. Ja liikenteenohjaajat eivät kiusaa tehdäkseen ole töissä, vaan varmistaakseen kaikille löytyvän pysäköintipaikan ja liikennöinnin sujuvan joustavasti sekä turvallisesti.
Teksti ja kuvat sekä myöhemmin julkaistava video: Pertti Granqvist
Kommentit
Komiat ja Neitoset ovat jo Napiksen vakiokalustoa. Henkilökohtaisesti toivon, että Kaiho - samoin kuin esimerkiksi Taikakuu, Hurma ja Weranta - tullaan jatkossa näkemään useammin Napiksen lavalla. Enkä usko, että olen ajatusteni kanssa yksin.
Monipuolisen tanssimusiikin puolesta
Janne Karppinen
Napiksen ohjelmisto on yleensä ollut hyvin yleisönsä näköinen. Tällä tarkoitan sitä, että perinteisiä humppia, valsseja ja tangoja soittavia yhtyeitä on ohjelmistossa paljon. Ja se varmasti johtuu siitä, että yleisön toiveisiin pyritään vastaamaan. Samalla se ikävä kyllä ylläpitää sitä katoavaa perinteistä tanssikulttuuria, josta nuoret ja muut uudet harrastajat eivät välttämättä niinkään innostu. Buggit, salsat ja rumbat ovat tätä päivää halusipa sitä itse tai ei. Ei ole helppoa tanssien järjestäjillä, kun kohderyhmän ikäskaala levittäytyy useille vuosikymmenille. On mukavaa tanssia itselle mieluisan kappaleen tahdissa. Toiselle se on Josef Josef, toiselle Ram pam pam.
Jatkuu...
On tosiaan niitäkin, joiden mielestä monipuolinen ohjelmisto ja tällä vuosituhannella julkaistu musiikki ovat tanssi-iltojen rikkaus. Napiksen vahvuutena on se, että esiintyviä yhtyeitä on vähintään kaksi ja yleisö saa koko illan nauttia tauottomasti livemusiikista. Jos toinen näistä yhtyeistä soittaa perinteisempää tanssimusiikkia, niin eikö toinen voisi olla jotain vähän muuta? Ymmärrän hyvin, että yksittäisen ihmisen tanssi-iltaan liittyvä kokemus ja siitä seuraava palaute ovat kytköksissä kyseiseen hetkeen, mutta kun katsotaan vähänkin laajemmalle, niin Sotkamon Nuorisoseura on tehnyt aivan oikein edistäessään tanssiharrastuksen leviämistä nuorempaan väestöön. Jokainen voi miettiä, miten kainuulaisille tansseille ja koko tanssikulttuurille käy tulevina vuosina ja vuosikymmeninä, jollei uusia harrastajia tule niiden tilalle, jotka ikääntymisen seurauksena ripustavat tanssikenkänsä lopullisesti naulaan.
Jatkuu...
Kommenttien RSS-syöte